Paloauto ei lähde kuin hauki rantavedestä

Kuten lähes koko kirkonkylä, Liperin paloasema seisoo savikon päällä. Paloaseman piha vaatisi 580 000 euron peruskorjauksen. Rakennuksen suojaus myös taivaalta tulevaa vettä vastaan on siinä ja siinä. Vesikatetta on jo hieman korjattu.

Lisäksi vesijohdot ja sekoittajat, lämmönjakokeskus ja lämmönjakoverkosto ovat aikansa eläneet.

Lukuisia korjaustarpeita paljastui, kun vuonna 1982 valmistuneesta paloasemakiinteistöstä tehtiin kuntoarvio Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen neuvottelukunnan esityksestä. Paloasemien kuntoa arvioitiin myös muissa Pohjois-Karjalan kunnissa viime ja toissa vuonna.

Liperin paloaseman kuntoarviossa on merkitty kaikkien puutteiden perään kirjain v eli välttämätön korjaustyö.

Rakennusten kuntoa arvosteltiin asteikolla 1–4, jossa 1 oli hyvä ja 4 huonokuntoinen. Liperin paloasema sai tyydyttävän kakkosen.

Viinijärven sivupaloaseman kunto on vain välttävä kolmonen. Viinijärven palomiesten saunaosasto on erityisen huonokuntoinen.

Ylämyllyn sivupaloaseman vesikate pitäisi uusia kokonaan.

Maakunnassa tutkittujen rakennusten kunto sijoittui keskimääräisesti luokkaan 2-3, joten Liperin paloasema ei poikkeustapaus.

– Vaikka paloasemien rakennuskanta on keskimääräisesti vanhaa ja rakennusten korjaamisessa riittää työsarkaa, niin monissa tapauksissa vähäisillä oikein kohdistetuilla korjaustoimilla saadaan jatkettua merkittävästi rakennuksen elinkaarta, selvityksessä todetaan.

Korjaussuunnitelmat syksyllä

Pelastuslaitos neuvottelee ensi syksynä rakennusten omistajien eli kuntien kanssa siitä, missä aikataulussa puutteet aiotaan korjata.

– Ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä saadaan peruskorjaussuunnitelmia, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen johtaja Jorma Parviainen kertoo.

Peruskorjaussuunnitelmat tehdään pitkälle aikajaksolle, jopa 15 vuoden mittaisiksi, koska kunnilla ja pelastuslaitoksella riittää rahareikiä.

– Korjausten toteuttamisohjelmista koetetaan saada mahdollisimman realistisia. Selvitys ei tarkoitakaan sitä, että kaikki tehdään yksi yhteen.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on kuntien omistama liikelaitos. Kunnat maksavat pelastuslaitoksen kaikki kustannukset, myös vuokrat, asukaslukujensa suhteessa.

Parviaisen mukaan Liperin paloaseman piha-alue on ollut alusta saakka ongelma. Parina talvena myös katto on vuotanut.

– Kunnan kuuluu pitää kiinteistö kunnossa, ettei työntekijöille tule terveyshaittoja, hän sanoo.
Toistaiseksi paloasema ei ole riski palomiehille eikä pelastustoiminnalle.

Pientä remonttia jo tehty

Kunta on korjaillut paloasemaa resurssiensa mukaan. Huhtikuun alussa korjattiin tiilikattoa.

– Katossa oli sellainen rakenteellinen erhe, että tuuli työnsi välipohjaan lunta. Niukensimme ilmanvaihtoa ja teimme rakennuksen päätyihin pellityksiä, kunnan rakennusmestari Teppo Ikonen kertoo.

Tänä vuonna korjataan myös kalustohallin betonilattia, joka on osittain painunut paloautojen alla.

Ikonen toteaa, että piha-alueen korjaamiseen ei ole halpaa keinoa.

– Massat pitäisi vaihtaa kahden metrin syvyyteen saakka.

– Tarjosimme pelastuslaitokselle, että kuorimme asfaltin pois ja jätämme pihan sorapinnalle. Siitä ratkaisusta olisi tullut kuitenkin hirveä riesa, koska sora olisi kantautunut kalustohalliin.

Pahimpiin heittoihin on ajettu nyt soraa.

Vastaava palomestari Tapio Aaltonen pitää paloasemaa muuten kohtuullisen hyväkuntoisena, mutta pihamaa on ongelma.

– Nyt rupeaa pikkuisen tasoittumaan. Talvella pihan kunnossapitäminen on vaikeaa ja tehtäviin pitää lähteä varovaisesti, palomestari kertoo katsoessaan kalustohallin edessä aaltoilevaa asfalttia.

– Talvella piha oli ihan älytön. Kalusto keikkuu puolelta toiselle, kun lähdetään hälytykseen, palomies-sairaankuljettaja Teuvo Pitkänen siunailee.