Jotakin se kiinalainen näistäkin tekee

– Meiltä paalimuovia ei tule älyttömiä määriä, mutta hävittäminen on silti pieni ongelma, kertoo kontiolahtelainen Riitta Mäkelä, joka toi hevostilaltaan 50 kilon satsin muovia yhteiskeräilypisteeseen Käsämään viime tiistaina.

Edellisenä päivänä paalimuovia kerättiin Liperin Osuusmeijerillä. Meijerillä saldo oli 5 500 ja Käsämässä 5 600 kiloa.

Pro Agria Pohjois-Karjalan yritysneuvoja Marja Pulkkisen mukaan kontteihin päätyi vain murto-osa Liperin tiloilla kertyvästä jätemuovista.

– Isännät taitavat odotella, että muovit haetaan kotoa saakka.

Vastaanottopisteisiin tuodut muovit oli puhdistettu huolellisesti, kuten vaatimus kuuluikin. Puhtaus on puoli kierrätystä.

– Pieni heinäjäämä ei haittaa, mutta muoveissa ei saa olla maa-ainesta, kiviä, lantaa eikä lintujen tai rottien jätöksiä, Pulkkinen valistaa.

Likaisesta muovista olisi pitänyt maksaa 122 euron jätteenkäsittelymaksu. Puhtaan sai jättää korvauksetta.

Yhteiskeräily on nyt järjestetty Liperissä ja Kiteellä. Kevään kaksi muuta etappia ovat vielä Nurmes ja Valtimo. Keräyksen järjestävät Maaseudun jätehuolto Pohjois-Karjalassa -hanke, Pro Agria Pohjois-Karjala, MTK Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja kierrätyspalveluyritys Kuusakoski Oy.

Keräilytahtia tiivistetään

Muovijätettä on kärrätty tiloilta romuraudan ohessa neljän vuoden ajan Kuusakoski Oy:n ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) toimesta. MTK:n jäsenet saavat kierrätyskirjeen tänäkin keväänä huhti-toukokuussa.

Arvottoman muovin kerääminen on kustannettu rautaromusta saaduilla rahoilla. Systeemi on uuden haasteen edessä, koska tiloille kertyneen romuraudan määrä on vähentynyt. Navettojen taakse piilotetut muovikasat pitäisi saada kiertoon kustannustehokkaasti.

Pulkkinen ennustaakin, että suunta on yhteiskeräilyihin. Näillä näkymin keräilytahtia tiivistetään ja vastaanottopisteitä lisätään.

– Näyttää siltä, että jo loka-marraskuussa otetaan uusintakierros. Liperissä myös Viinijärvi on potentiaalinen vastaanottopiste, Pulkkinen kertoo.

Pulkkisen mielestä Suomen valtiovallan pitäisi havahtua ja ottaa keräilyjärjestelmään mallia länsinaapurista. Ruotsissa paalimuovin hintaan sisältyy noin kahden euron suuruinen kierrätysmaksu. Silloin tilallinen voi olla varma, että muovit otetaan vastaan ja ilmaiseksi. Ruotsissa Franchising-yrittäjät hoitavat muovijätteen keräämisen.

– Ruotsin käytäntö toimii todella hyvin. Se on myös työllistänyt maaseudun ihmisiä.

Pois kaatopaikoilta ja luonnosta

Säilörehun säilyttämiseen käytettävää muovia arvioidaan kertyvän maamme maatiloilla vuosittain noin 6 000 tonnia. Lehmänmunien kuorista on kehittynyt melkoinen ympäristöongelma.

– Paalimuovi ei maadu ikinä. Se haurastuu, mutta se ei hajoa, Pulkkinen kertoo.

Muovia ei saa polttaa navetan taakse kyhätyssä nuotiossa tai haudata maahan. Asianmukaiset vaihtoehdot ovat kierrätys tai polttolaitoksessa polttaminen.

Lämpöarvoltaan paalimuovi on lähes samaa luokkaa kuin kevyt polttoöljy, mutta EU:ssa patistellaan mieluummin hyötykäyttöön kuin energiakäyttöön.

– Kajaanissa on lähin polttolaitos, mutta nämä muovit lähtevät Karjaalle, jossa ne pakataan Kaukoitään lähtevän rautaromukuorman mukaan, Pulkkinen kertoo.

Polyeteenistä valmistettu muovi saa uuden elämän jonkun muun tuotteen raaka-aineena. Kiinalaisille jäte, meille halpa lelu.