Nopeinta on hidastaa

Joensuun seudun rautatiealueiden ympäristöselvityksen mukaan rataliikenteestä aiheutuva melu- ja tärinäongelma vaivaa monin paikoin, mutta ongelman poistaminen suojarakentein vaatii runsaasti rahaa.

Tärinän syntymistä ja sen maapohjaan siirtymistä ehkäisevät toimenpiteet ovat nykyisellä tekniikalla kalliita toteuttaa.

– Raideliikenteen tärinää voidaan hoitaa halvimmillaan tavarajunien nopeuksia alentamalla. Muut toimenpiteet tulevat poikkeuksetta erittäin kalliiksi, selvityksessä todetaan.

Huokeampia suojarakenteita kuitenkin jo testataan.

Kun selvityksen ensimmäistä vaihetta oltiin tekemässä noin puolitoista vuotta sitten, sai Ratahallintokeskus (RHK) Käsämän kyläyhdistykseltä huomautuksen melusta ja tärinästä, jotka ulottuivat jopa kilometrien päähän radasta.

Kyläyhdistys kertoi ongelman ilmaantuneen, kun puiset ratapölkyt vaihtuivat betonisiin. Kyläyhdistys ehdotti tavarajunien nopeuksien alentamista 50 kilometriin tunnissa.

Ympäristöselvityksessä esitetäänkin, että välillä Ylämylly-Viinijärvi pitäisi suorittaa tärinämittauksia ja sen perusteella tulisi harkita kyseistä nopeusrajoitusta.

Ensin lasketaan ja harkitaan

Ratahallintokeskuksen ympäristöyksikön päällikön Arto Hovin mukaan nopeusrajoitusten asettamista harkitaan tarkkaan RHK:ssa. Suomessa on rajoitettu nopeuksia vain 13 rataosuudella.

– Meillä on aika tiukka linja nopeusrajoitusten osalta. Nopeuden alentaminenkaan ei ole ilmaista, koska silloin joudumme maksamaan VR:lle korvauksia. Mutta vaihtoehto ei ole poissuljettu, Hovi kertoo ja jatkaa, että ennen päätöksiä tehdään mm. hyöty-kustannusanalyysi.

Hän myöntää, että kun hyödyt ja kustannukset arvioidaan rahassa, ei Pohjois-Karjalaan ole luvassa ainakaan pikaisia parannuksia.

Harvaanasutuilla alueilla kustannukset nousevat hyvinkin suuriksi asukasta kohden. Esimerkiksi ympäristöselvityksessä esitetään Joensuu-Viinijärvi -osuudelle kuusi meluesteaitaa, yhteensä 1,15 kilometriä. Kokonaisuuden hinnaksi tulisi 1,03 miljoonaa euroa, joka on asukasta kohden laskettuna 43 160 euroa.

Seudun rataosuuksille on esitetty kaikkiaan 13 meluaitaa. Koko paketti maksaisi 3,1 miljoonaa euroa.

RHK on koonnut valtakunnallisen meluntorjuntapaketin, jonka avulla se hakee eduskunnalta rahoitusta ongelmapaikkojen korjaamiseen.

Aiesopimuksia kuntien kanssa

Pari viikkoa sitten julkistetun ympäristöselvityksen tarkoituksena on kehittää seudulle toimintamalli siitä, miten Joensuun seudun kunnat ja RHK voivat tehdä yhteistyötä ja jakaa kustannuksia rata-alueisiin liittyvissä ympäristöasioissa.

Hovin mukaan osapuolet sopivat seuraavaksi ”kokonaispaketista”, joka pitää sisältään tärkeimmiksi katsotut asiat. Tähtäimessä on saada aikaan aiesopimuksia, joiden perusteella toimitaan radan ympäristössä.

– Kun RKH rakentaa rataa, se vastaa meluntorjunnasta. Jos kunta kaavoittaa asuinalueen radan lähelle, on torjuntavastuu kunnalla, Hovi sanoo esimerkin.

Radanvarren luonto arvokas

Ylämylly-Kuorinka välinen rataosuus on myös luonnoltaan erikoinen alue, joka on etenkin perhoslajistoltaan monimuotoinen ja valtakunnallisesti arvokas.

Radan ympäristössä esiintyy useita suojelua vaativia perhoslajeja, kuten muurahaissinisiipi, pikkusinisiipi ja ahdeyökkönen.

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja RHK tekevät kesällä selvityksen alueen hyönteisistä ja perhosista. Alueesta tulee valtakunnallinen mallialue rataympäristön lajien suojelussa.

– Tavoitteena on, että voimme sopia yhdessä, mitä herkillä alueilla voi tehdä ja miten asiat on järkevintä hoitaa suojelua vaativissa kohteissa, Hovi kertoo.

Maisemat kauniimmiksi

Selvitys sisältää myös maisemakuvan parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Viinijärven asema-aluetta pidetään kauniina ja hoidettuna kokonaisuutena, joskin aseman pohjoispuolta leimaa hoitamaton yleisilme.

Rata-alueen ränsistyneet ja käyttämättömät varastorakennukset tulisi purkaa ja linja-autoaseman puoleisen reunan pensaikkoja tulisi siistiä. Pysäköintialueet voitaisiin erottaa yleisistä alueista istutuksin.

Myös kuormausalueet ovat yleisilmeeltään avoimia, joutomaanoloisia kenttiä.

Ylämyllyn kuormausalueen ja Kuopiontien väliin esitetään näkösuojaksi vyöhykettä, jossa olisi puita ja pensaita. Samanlaista ehdotetaan Käsämän kuormausalueen pohjoisreunaan asutuksen ja kuormausalueen väliin.

Joiltakin paikoilta joutaa pensaikko pois. Esimerkiksi Kuorinka-Viinijärvi -osuudella pensaikkoa ehdotetaan raivattavaksi, että radalle avautuisi kauniita peltomaisemia.

Maaperätutkimuksissa todettiin Ylämyllyn ratapihalla maaperän vähäistä pilaantuneisuutta. Kyseisellä alueella ei ole tehty pilaantuneen maan kunnostustöitä.

Myös Käsämässä rautatieaseman alueella epäillään olevan pilaantunutta maata. Maaperätutkimuksia ei ole kuitenkaan tehty.