Kohta välähtää

Hyvät Kuopiontien autoilijat: Ette ole tehneet missään nimessä väärin, mutta olette turhaan höllentäneet kaasua nähdessänne kyltin automaattisesta nopeusvalvonnasta. Kameratolpat eivät ole vielä nähneetkään kameraa.

Saksalaisvalmisteinen kamera saapui vasta viime viikolla Suomeen.

– Kameran asentaminen on ihan ehtimisestä kiinni. Kun säät sallivat, pöntöt suunnataan tielle päin ja sitten suoritamme tarkkuusmittauksia, vanhempi konstaapeli Terhi Vihko kertoo Joensuun kihlakunnan poliisilaitokselta.

Liperin puolelle pystytettiin kahdeksan tolppaa, joissa kamera kiertää säännöllisen epäsäännöllisesti.

– Minä käyn tolpalla 2–3 kertaa viikossa, puran kuvat kovalevyltä ja vaihdan kameran mahdollisesti toiseen tolppaan, automaattisesta nopeusvalvonnasta vastaava Vihko kertoo.

Ylämylly kaipaa eritasoliittymää

Kuopiontien kameratolpat lisäsivät Pohjois-Karjalan kameratolppien määrän 27:ään. Tolpat on ripoteltu Kuopiontielle ja Lappeenrannantielle.

– Kahden vuoden sisällä tolpitetaan myös Kajaanintie, Vihko kertoo.

Automaattisen nopeusvalvonnan lisääminen pääteillä koskee koko maata. Poliisi asentaa kameratolppia yhteistyössä Tiehallinnon kanssa.

Siinä kaupassa voittavat molemmat osapuolet. Poliisi säästää miestyövuosia ja ilkeästi sanottuna, Tiehallinnon ei tarvitse lähteä rakentamaan vaarallisia teitä turvallisemmiksi – ainakaan heti.

Tolppien paikat määräytyvät mm. onnettomuustilastojen perusteella. Esimerkiksi risteysalueiden nopeuksia pyritään hillitsemään sopivaan paikkaan sijoitetulla kameralla. Kuopiontien vaarallisimpia kohtia ovat Liperintien risteys Ylämyllyllä sekä Käsämän alueen risteykset.

– Liperintien risteys on osoittautunut yllättävän vaaralliseksi. Siinä oli ihan selkeästi tilastollinen paikka tolpalle, Vihko kertoo ja toteaa, että nopeusvalvontakaan ei tee kyseistä risteystä turvalliseksi:

– Siihen paikkaan pitäisi ehdottomasti saada eritasoliittymä, koska Ylämylly kasvaa koko ajan, siellä on vilkas liikenneasema ja teollisuusyrityksiä.

Ehdollinen rikesakko tulossa

Automaattisen nopeusvalvonnan tehtävänä ei ole kuvata salaa. Kameroista ilmoitetaan reilusti kylteillä ja ylinopeutta ajava kuljettaja huomaa, kun kameran salamalaite välähtää.

– Säädämme kameraan niin sanotun tapporajan. Esimerkiksi jos tapporaja on 90 kilometriä tunnissa, niin kaikki tuota nopeutta kovempaa kulkevat ajoneuvot kuvataan.

Poliisilaitoksella tulostetaan yleiskuva ajoneuvosta ja kaksi pikkukuvaa, joissa toisessa näkyy ajoneuvon rekisteritunnus ja toisessa kuljettaja. Muiden matkustajien kasvot peitetään mustalla palkilla.

Vihko arvioi, että automaattisen nopeusvalvonnan kautta Joensuun poliisille tulee käsiteltäväksi noin 1 400 ylinopeustapausta. Niistä noin 65 prosenttia koskee rikesakkonopeuksia eli alle 20 kilometrin ylinopeuksia.

Rikesakon arvoisesti ylinopeutta kulkeneen ajoneuvon omistaja tai haltija kutsutaan tiedoksiannolle poliisilaitokselle. Poliisilaitosvisiitti jää historiaan, kun ehdollinen rikesakkojärjestelmä saadaan toimimaan koko maassa. Vihko uskoo, että uusi sakotusjärjestelmä saadaan käyttöön tämän vuoden aikana.

Ehdollinen rikesakko lähetetään suoraan ajoneuvon omistajan tai haltijan kotiin. Jos rikesakon saaja myöntää teon, hän vain yksinkertaisesti maksaa sakon. Jos hän kiistää rikkomuksen, on poliisin selvitettävä esitutkinnalla, kenelle sakko kuuluu.

Rikesakkolain muutos tuli voimaan vuosi sitten, mutta sen käyttöönotto hidastui poliisin tietojärjestelmissä esiintyneiden ongelmien vuoksi.