Nykytilanne ei voi jatkua

Väinö Jordan on saanut kapulan käteensä ja antaa kansalaisäänensä puhua kuntalaisseminaarissa.

Avoimeen tilaisuuteen saapuneet saivat valita mieluisimpia vaihtoehtoja kunnan tulevaisuudesta sen jälkeen, kun oli kuunneltu Rääkkylän oman konsulttiselvityksen tuloksia.

Yleisölle osoitetun mielipidekyselyn vastaukset ja selvitys paljastivat, että usko omiin rahkeisiin on mennyt.

– Rääkkylällä ei ole varaa pitää nykyistä palvelutarjontaa. Kuntaliitos ei ratkaise ongelmia, mutta mahdollisuudet lisääntyvät isommassa yksikössä, kunnan konsulttina toiminut Efeko Oy:n johtaja Jarmo Asikainen kertoi selvityksestä.

Vain pari ihmistä 60 seminaariin osallistuneen joukosta uskoi kunnan löytävän ratkaisun talousongelmiinsa palveluja tehostamalla.

– Joku nuoruuden lähde pitäisi löytyä tai taivaalta pitäisi tippua rahaa, jotta nykyrakenteilla olisi mahdollista selviytyä, Asikainen väänsi rautalangasta.

”Kun rahat loppu, mennään Kiteeseen”

Seminaariin osallistuneista noin puolet kannatti Rääkkylän suuntautuvan kuntaliitospyrkimyksissään Pyhäselän ja Joensuun suuntaan. Hynttyiden lyöminen Kiteen kanssa yhteen sai huomattavasti laimeamman kannatuksen. Toiseksi suosituin vaihtoehto oli kyselyn perusteella kaikkien Keski-Karjalan kuntien liitos.

– Jos haluamme Joensuun suuntaan, pitäisi saada Pyhäselkä mukaamme. Liittoon tarvitaan toisen osapuolen lupa. Kesälahti ja Tohmajärvi ovat ottaneet jyrkän kannan, että eivät käy keskusteluja kuntaliitoksesta, kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Laasonen (kesk.) kiteytti tilanteen.

Ainoastaan Kitee on osoittanut valmiutensa käydä Rääkkylän kanssa alustavia keskusteluja kuntaliitoksesta.

– Nyt kun rahat on loppu, mennään Kiteeseen, summasi eläkkeellä oleva kunnanjohtaja Ilkka Simanainen puheensa.

Hän muistutti selvittäneensä kunnan taloudellista tilannetta vuosituhannen vaihteessa. Selvityksen pohjalta tehtiin aloite kuntaliitoksesta, joka ei johtanut mihinkään.

Kiteen ja Rääkkylän kuntaliitoksesta olisi saatavissa vajaat neljä miljoonaa euroa yhdistymistukea, jos se toteutettaisiin vuosien 2008 ja -09 aikana. Jo vuotta myöhemmin valtion apu putoaisi miljoonalla.

– Tässä täytyy tehdä jotain ja vain kääntyä Kiteen puoleen. Se on vain välivaihe, ja koko Keski-Karjalan liitos olisi todennäköiseti myös välivaihe, arvioi Tuovi Vaaranta (kesk.)

Moni oli sitä mieltä, että Keski-Karjalan tulevaisuuden edellytykset eivät välttämättä kanna pitkälle edes yhdessä, kun muuttotappiot ja ikääntyminen vaivaavat talouden kehitystä.

Helppo kuristaa vähän kauempaa

Illan kysymyksissä oli useita eri vaihtoehtoja, joista ihmiset saivat valita mieleisensä. Vaihtoehtoina olivat koko Keski-Karjalan kuntaliitos, yhteistyö Keski-Karjalassa tai Pyhäselän ja Joensuun kanssa, Rääkkylän jakaminen osiin, kuntaliitos Kiteen kanssa ja nykyrakenteiden säilyttäminen.

Kuntalaisseminaarissa saadut tulokset eivät kuitenkaan Merja Leskisen (vas.) mielestä riitä täyttämään rääkkyläläisten tarvetta ilmaista tahtoaan:

– Kuntalaisille pitäisi järjestää neuvoa antava kansanäänestys.

Ilpo Jorasmaa (vihr.) muistutti, että vielä ei ollut edes tarpeeksi eväitä valita omaa vaihtoehtoansa, kun ei ole tiedossa yhteistyön tai yhdistymisen ehtoja.

Kaikki korostivat riittävien palveluiden saannin kiinnostavan eniten asukkaita. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tapio Hämäläinen (vas.) varoitti suuremman yhteisön vaaroista reuna-alueilla:

– Päättäjien on helpompi supistaa, kun ovat kauempana.

Vastaa