Keski-Karjalan kunnat eivät hae yhteisiä rajoja
Harri Laasonen edusti Keski-Karjalan kunnanhallituksien puheenjohtajien paneelissa Rääkkylää.
Keski-Karjalan seutuyhteistyön tiivistäminen ei johda näillä näkymin hankkeessa mukana olevien kuntien kesken kuntaliitokseen, sillä siihen ei löydy poliittista tahtoa varsinkaan Tohmajärveltä tai Kesälahdelta.
– Olemme päättäneet, että kuluvan valtuustokauden aikana kuntaliitosta ei oteta esille, Kesälahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Markus Nousiainen totesi.
Tohmajärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Eronen kertoi, että kuntaliitos ei ole mutkatonta toteuttaa. Tohmajärvi yhdistyi Värtsilän kanssa toissa vuoden alussa.
– Se on tarkka peli, että saadaan liitosehdot kuntoon. Jokaisen kunnan on joka tapauksessa tehtävä itse palveluprosessien pilkkominen, Eronen muistutti nykytilanteesta.
Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ulla Immonen kertoi päättäjien olevan valmiita keskustelemaan kuntaliitoksen mahdollisuuksista. Noin 50 ihmisen yleisön joukosta noussut mies purki keskustelun synnyttämiä tuntojaan Kiteensalissa:
– Jokainen hoitaa velkansa itse.
Takavuosien velat painavat hartioita
Rääkkylä oli ainoa hankkeeseen osallistuva kunta, joka ei uskonut kattavansa kertynyttä alijäämää lähivuosien aikana ja moni epäili esimerkiksi Tohmajärven tai Kesälahden uskoa talouden kehitykseen.
– Rääkkylän vuosikate on ollut positiivinen viime vuosina. Lain säätämässä ajassa emme silti saa katettua alijäämää. Tilanne olisi hyvä, jos kunnalla ei olisi lainoja tai kattamatonta alijäämää takavuosilta, Rääkkylän kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Laasonen pohti.
Laasonen myöntää saaristopitäjän tilanteen olevan haastava, kun pienentyvän valtionosuuden seurauksena kunnan tulokehityksen olisi parannuttava.
– Pienissä kunnissa on vaikea arvioida tarkasti seuraavien vuosien menokehitystä, kun esimerkiksi erikoissairaanhoidossa muutaman ihmisen muuttunut terveydentila lisää merkittävästi kuluja.
– Kuluistamme 60 prosenttia on ostopalveluja ja niihin voidaan vaikuttaa vain vähän, Laasonen selvitti.
Kunnat eläneet yli varojensa
Kuntaliitoksen sijaan Tohmajärven, Kiteen, Rääkkylän ja Kesälahden kesken vallitsi ymmärrys yhteistoiminta-alueen mahdollisuuksista. Siihen kuuluisivat ainakin sosiaali- ja terveyspalvelut, kenties myös sivistystoimi ja tekninen puoli. Hankkeen tulokset ratkeavat elokuun loppuun mennessä.
– Laajapohjaisella yhteistyöllä voimme turvata palvelut, Nousiainen kertoi näkemyksensä, joka on puitelain vauhdittamana lähes kaikkien päättäjien huulilla Keski-Karjalassa.
Seutukäräjillä katsottiin jokaisen Keski-Karjalan kunnan enemmän tai vähemmän kasvanutta menokehitystä ja laskeneita asukaslukuja 2000-luvulla. PARAS-hanketta vauhdittavan yrityksen liikkeenjohdon konsultti Tero Maksimainen arvioi oikealle kaatuneen V:n muotoisen käyrän taustatekijöitä:
– Kunnan ovat eläneet yli varojensa.
Rääkkylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tapio Hämäläinen halusi tietää Maksimaiselta, miten asukkaiden laskua ja menojen nousua osoittavat käyrät sitten muuttavat suuntaansa, jos neljän tappiota tekevän kunnan tulokset lasketaan yhteen.
Tietoa kirjoittajasta
