Joulupukin toivelistassa lukee kirja

Muun muassa näihin kysymyksiin saivat Ylämyllyn koululaiset vastauksen, kun kirjailija Marja-Leena Tiainen pistäytyi vieraana.

Vierailun tarkoituksena on tutustuttaa lapsia kirjailijan työhön, innostaa lukemaan ja kenties itsekin kirjoittamaan.

– Kyllä tämmöiselle lähetyssaarnaajatyölle on tarvetta, Marja-Leena Tiainen huolehtii lasten lukuharrastuksen hiipumisesta.

Kirjailijaa istahtaa kuulemaan ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita. Tiaisen tuotannosta suurin osa on suunnattu vähän isommille lapsille, teini-ikäisille. Pienet kuulijat ovat kuitenkin kirjailijalle mieluinen yleisö.

– Näin pieniin voi vielä vaikuttaa. Yläasteella se on jo myöhäistä, lukutottumukset ovat silloin jo muovautuneet.

Lukea kyllä osataan

Kaikki viittaavat, kun Tiainen kysyy, kuka on lukenut ainakin yhden kirjan. Lahjaksi kirjoja on saanut aivan yhtä moni. Kirjailija kehottaa kirjoittamaan joulupukin toivelistaankin, että kirja.
– Mutta lukea voi muutakin kuin kirjoja.

Voi lukea sanomalehteä tai sarjakuvia tai sitä Tuulilasia niin kuin yksi eturivin pojista.

Tiainen veikkaa, että suomalaislapset ovat hyviä lukijoita osaksi sen takia, että televisiosta totutaan pienestä pitäen lukemaan tekstitys, mitä monessa muussa maassa ei ole.

Kirjoittaminen on muutakin kuin kirjojen tai tarinoitten kirjoittamista.

– Kirjeenvaihto, päiväkirjat tai vaikka tekstiviestit, Tiainen muistuttaa ja huomataan, että kaikki kirjoittavat jotain myös ihan vapaaehtoisesti vapaa-ajallaan.

Vanhemmat ja opettajat voivat vaikuttaa lapsen lukuinnostukseen ratkaisevasti.

– Ääneen lukeminen on tehokas keino, Tiainen vinkkaa vanhemmille.

Oma ammatinvalinta oli kirjailijalle kutsumus.

– Laulaa en osaa, siinä selitys miksi hänestä ei tullut rock-laulajaa.

Kun vaan viitsitään

– On sellaisia lapsia, jotka lukevat todella paljon ja sellaisia, jotka eivät lue yhtään, Ylämyllyn koulun rehtori Riitta Hyttinen kertoo.

Lukemattomuus heijastuu muihin äidinkielen taitoihin. Sanavarasto ja ilmaisutaitoa jää köyhemmäksi ja kouluaineitten kirjoittaminen voi olla vaikeata.

– Lapset sanovat, etteivät keksi miten aloittaa.

Lukemisharrastuksen väheneminen on otettu koulussa tosissaan, tänä syksynä uudistettiin kirjallisuusdiplomin suorittamista.

Uuden käytännön mukaan lapset tekevät syksyllä suunnitelman siitä, minkä verran ja millaisia kirjoja he haluavat lukea. Esimerkiksi 5-6 luokkalaiset valitsevat luettavat kirjat kahdestatoista eri aihealueesta, maailmankirjallisuuden klassikoista fantasiaan. Pronssidiplomin saa kolmesta kirjasta, timanttidiplomiin tarvitaan kaksitoista luettua kirjaa.

Jokaisesta kirjasta tehdään kirjaesittely omaan kirjallisuusvihkoon. Lapset kertovat lukemansa kirjan juonenkäänteet ja tärkeät kohdat, esittelevät kirjan henkilöt ja kertovat mielipiteensä kirjasta.

– Diplomin suorittaminen on nyt yhtenäinen ja paremmin jäsennelty ja kirjavalikoima on monipuolinen. Diplomin suorittaminen ei voi kaatua siihen, että kaikki listalla olevat kirjat ovat tylsiä.