Apteekkipalveluja yhtäjaksoisesti 110 vuotta

Ei ole laskupäässä vikaa. Kurkataanpa historian hämärään:

Suomen ensimmäinen maaseutuapteekki ja koko Pohjois-Karjalan ensimmäinen apteekki perustettiin muinaiseen Suur-Liperiin kesäkuun 17. päivänä vuonna 1834. Mathias Ingman sai erioikeuden apteekin perustamiseen itseltään Venäjän keisarilta Nikolai ensimmäiseltä.

Omistaja vaihtui kertaalleen, mutta apteekki toimi kirkonkylällä nykyisen pääkirjaston paikalla 16 vuotta. Joensuun kaupungin perustaminen vuonna 1848 ja piirilääkärin määrääminen sinne tiesivät leipäpitäjän apteekille muuttoa. Pillerit, salvat ja pulverit pakattiin ja vietiin kaupunkiin 1850.

Ilman apteekkia elettiin 46 vuotta, kunnes proviisori Otto Siren sai toiminnan taas vaivalloisesti käyntiin 21. marraskuuta 1896 Taipaleen seurakunnan virkatalossa.

Tiistai oli siis yhtäjaksoisesti toimineen apteekin 110-vuotisjuhlapäivä.

Kaksipäisen kotkan paluu

Synttärit näkyvät eri tavoin koko viikon Liperin apteekissa ja sen kahdessa sivuapteekissa Viinijärvellä ja Ylämyllyllä.

Apteekkia neljä vuotta luotsanneen apteekkarin Kirsti-Liisa Mustosen mukaan suureellisempaan juhlintaan ei nyt lähdetty, koska 170-vuotisjuhlaa juhlittiin perusteellisesti kaksi vuotta sitten.

Silloin myös viriteltiin projekti ensimmäisen apteekin oven päällä istuneen puisen kaksoiskotkan entisöimisestä. Tämä venäläisen valtakunnan vaakuna oli tuolloin apteekkien tunnus, eräänlainen mainoskyltti. Liperin kotka löytyi erään apteekkarin talon vintiltä.

Mustosen mukaan kaksoiskotkaa kunnostetaan edelleen Heinäveden luostarissa ja Liperissä.

– Kotkan omistaa Liperi-seura, mutta se on luvattu sijoittaa apteekin seinälle. Eiköhän se ole valmis viimeistään 120-vuotisjuhliin mennessä, Mustonen naurahtaa.

Asiakaspalvelu ja neuvonta aa ja oo

Liperin apteekki on huomattava työnantaja Liperin mittakaavassa, Mustosen lisäksi se työllistää 15 työntekijää.

Kahden sivupisteen apteekkeja ei ole muita Pohjois-Karjalassa. Kuntalaisten kannalta hyvä asia vaatii paljon työtä.

– Aina sattuu ja tapahtuu ja aina pitää olla uudistamassa koneita ja laitteita. Tähän on sidottu paljon rahaa, koska jokaisessa apteekissa on varasto, Mustonen kuvaa.

Asiakkaita kuunnellaan herkällä korvalla. Mustosen mukaan monet kehittämisideat ovat tulleet heiltä. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee lääkkeiden annosjakelupalvelun, joka otettiin käyttöön kunnan kotisairaanhoidon ehdotuksesta. Vuoden päivät toimineen annosjakelupalvelun piiriin kuuluu nyt yli 40 asiakasta, ja määrä kasvaa koko ajan.

Lääkkeet jaetaan annoksiin Espoonlahden apteekissa, josta ne lähetetään Liperin apteekkiin.
Apteekista ne toimitetaan edelleen palvelukodeille ja asiakkaan koteihin.

– Palvelu helpottaa kotisairaanhoidon paineita, vähentää lääkehukkaa ja halventaa tablettien hintoja. Myös eri lääkkeiden yhteisvaikutus ja yhteensopivuus on helpompi tarkistaa.

Aikoinaan apteekkeihin liittynyt mystisyys on kadonnut. Lääkkeiden ominaisuudet selvitetään asiakkaalle juurta jaksaen.

– Kun tulin 30 vuotta sitten alalle, oli teesinä oikean lääkkeen toimittaminen oikealle asiakkaalle. Silloin asiakkaalle ei saanut kertoa lääkkeestä mitään, Mustonen kertoo.

Neuvontaan liittyen Mustonen ei pidäkään siitä, että esimerkiksi nikotiinikorvaushoitovalmisteet vietiin myös ruokakauppoihin.

– Tietoa ei anneta kaupan kassalta, hän muistuttaa.

– Se oli tietyllä tavalla avaus. Aika näyttää, viedäänkö kauppoihin muitakin lääkkeitä.