Onko pienen järkeä enää pyristellä?

Jollei oppilasmääriä saada nousuun, nämä tulevat koululaiset tuskin pääsevät enää Ristin kouluun. Äidit kuuntelivat huolestuneina kunnan edustajia.

Ristin koululle oli saapunut kuntaa edustamaan sivistysjohtaja Laila Mäkelä, kunnanjohtaja Hannele Mikkanen, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Jorma Pitkänen ja sivistyslautakunnan jäsen Irma Koistinen.

Edustajat ovat tällä hetkellä paljon isompien linjaratkaisujen edessä Paras-hankkeen myötä. Heitä oli vastassa osin ärtyneitä, epätietoisia ja masentuneitakin kyläläisiä.

Vanhempien uskottiin rauhoittuvan saatuaan kuulla, että lukuvuosi 2007-2008 opiskellaan vielä Ristissä. Sen jälkeen näyttää huonommalta. Kylän pitäisi käyttää vetovoimaansa saadakseen uusia asukkaita. Ja niitä tontteja pitäisi myydä.

Liperi kahtia?

Heti alussa vierailta kysyttiin, tullaanko Liperi nyt repimään kahtia. Länsi menee Outokumpuun ja itä Joensuuhun.
– Kustannustehokkuutta on todella pystytty lisäämään niin päivähoidon, musiikkiopiston kuin lukion osalta. Outokumpu-Joensuu kuvio voi olla vahvistamassa Liperiä, Hannele Mikkanen vastasi.

Selvä närkästyksen aihe kylällä tuntui olevan jatkuva eurojen satsaus Ylämyllylle. Kyläläiset yrittivät leikitellä ajatuksella kuljettaa ylämyllyläiset lapset Ristiin kouluun.

– Ei se bensa maksa enempää itään kuin länteen, yleisö huuteli.

– Yläasteikäisiä on jo varmaan 15 vuotta tullut Ylämyllyltä Viinijärvelle kouluun, Mikkanen muistutti.

Sivistysjohtaja Mäkelä aloitti kalvosulkeisilla tulevista oppilasmääristä ja niiden hinnoista.

– Hienot sanat ei auta, kun lainaa on tuhottomasti ja kassa on tyhjä.

Monet valtion tuomat velvoitteet ja muutokset, kuten esikoulu, metsäverouudistus ja valtionosuusuudistus vievät rahaa. Samalla terveydenhuoltoon uppoaa joka vuosi enemmän ja enemmän. Paljon lukuja ja prosentteja, jotka niputettuna ovat iso summa riihikuivaa rahaa.

Paljon kyseltiin, miten ns. oppilaan hinta lasketaan? Miksi se on Ristissä niin suuri?

– Jakaja on pieni. Esimerkiksi kielten opettaja joudutaan ajattamaan muualta. Pelkkä ruokahuolto maksaa pienessä koulussa 150 euroa enemmän vuodessa per oppilas.

Kouluverkkotarkastelun kerrottiin olevan jatkuvasti päällä.

– Ratkaisevia tekijöitä ovat oppilasmäärän kehitys, kiinteistön kunto ja vastaanottavan koulun mahdollisuus ottaa lisää oppilaita, Jorma Pitkänen viittasi myös Ylämyllyn lähistön kyläkoulujen lakkauttamisongelmaan. Ristin kuntoinen koulu Vaiviossa olisi ihanteellinen vaihtoehto.

Muutkin edustajat vakuuttivat vanhemmille, etteivät eurot per oppilas ratkaise.

– Numeroita on helppo heitellä kalvolle. Vaan mistä työ tiiätte, mitä se 7-vuotias lapsi ajattelee, kun ei se osaa yleisönosastolla kirjoitella!

Opettajiakin ajateltava

Tosiasia kuitenkin on, että jos kylälle ei saada uusia asukkaita, koulun oppilasmäärä laskee nykyisestä n. viidestäkymmenestä seuraavien vuosien aikana 35:een. Tämä tarkoittaa ainakin kaksiopettajaiseksi siirtymistä. Vuosikymmeniä opettajana toiminut luottamushenkilö Irma Koistinen on päätöksiä tehdessään yrittänyt ajatella pedagogisesti. Kaksiopettajaisessa koulussa toiselle opettajalle tulisi luokat kolmannesta kuudenteen.

– Jos neljä eri ikäsarjaa on yhdellä opettajalla, se ei mene minun päähän. Silloin ei riitä laatuaikaa. Kolmen opettajan kyläkoulu olisi tietysti ihanteellinen ratkaisu. Jos missä tahansa kylässä on taloudellisesti mahdotonta pitää kolmea opettajaa, lakkauttaminen on ainut järkevä ratkaisu, Koistinen viittaa Leppälahden ja Ahonkylän koulujen lakkautumiseen.

– Mitä järkeä tässä on enää pienen kylän tai edes kunnan pyristellä, kun kaikki kohdistuu rahaan. Meidän perhe asuu maalla, jotta lapset saisivat käydä pientä koulua. Sen suhteen alan olla jo aika pessimistinen, eräs äiti vastasi.

Moni ajattelee ihanteellista kyläkoulua, jossa oppilaita on vähän toistakymmentä luokassaan. Näissähän lasten pitäisi elää ongelmitta, vai?

– Myös pienissä ryhmissä on erityisopetuksen tarvetta, Koistinen tiesi kertoa.

Yleisö halusi tietää myös perusteluja, miksi Komperosta Viinijärvelle kouluun siirtyminen ei onnistunut. Mäkelä selitti kunnan jakautuvan lähikoulualueisiin, joiden yli voi liikkua vain perustelluin syin. Mukava opettaja tai pieni koulu ei ole riittävä peruste.

Yleisö heitti ajatuksen ensisijaiskoulualueen suurentamista Ristin ympärillä.

– Silleen pidettäisiin maaseutu vireänä.

Mauri Timonen puolusti koulun asemaa koko kylän keskuksena.

– Koulu on kylän henki. Mihin harrastajat menee, kun on kylmä kylätalo?

Hannele Mikkanen halusi muistuttaa lopuksi, miten hyviä rantatontteja Ristissä olisi. Niiden avulla asukkaita on saatu Liperinsaloonkin.

– Risti on isojen vesien äärellä.

Keskustelu jatkui eteisessä ja pihalla.

– Tämä on täkäläisten maanomistajien ongelma, sillä kunta ei omista yhtään maata Ristissä. Jos oppilasmäärä alkaisi vitosella tulevaisuudessakin, niin oltaisiin turvallisemmin mielin, Jorma Pitkänen lupaili.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *