Lapsen oikeuksien lähettiläs Pohjois-Karjalaan
Jutta Kurki on maakunnan ensimmäinen lapsen oikeuksien lähettiläs.
Jossakin Intiassa.
10-vuotias Sangam-poika sitoo narunpätkiä yhteen kyykkyasennossa. Istua ei voi, koska maa on savivelliä.
Poika rahoittaa opintonsa omalla työllään. Joka päivä kuusi tuntia hämärässä tehtaassa. Päivän tienesti on kuusi senttiä.
Liperin koulun luokkahuone.
Pulpettien päälle on viritetty kangas. Sen alla on yhtä hämärää kuin Sangamin työpaikalla. Narujen solmiminen on hankalaa. Matalalla oleva kangas pakottaa kyykkyyn.
Kymmenen minuuttia riittää viidesluokkalaisille. Jalat vapisevat.
– Koetan herätellä lapsia siihen, miten huonosti asiat voivat olla kehitysmaissa, ja miksi meidän asiat ovat hyvin. Sitten keskustelemme, mitä voisi tehdä huono-osaisten hyväksi, kertoo Planin lapsen oikeuksien lähettiläs Jutta Kurki, joka järjesti kehitysmaiden lasten työolot pieneksi hetkeksi Liperin koululle.
54 artiklaa
YK:n hyväksymä sopimus lapsen oikeuksista astui voimaan 16 vuotta sitten. Sopimus sisältää kaikkiaan 54 artiklaa.
Lapsikeskeistä kehitysyhteistyötä tekevä Plan Suomi Säätiö on kouluttanut näiden oikeuksien lähettiläitä viime syksystä lähtien Helsingissä. Lähettiläät vierailevat kouluissa ja päiväkodeissa. He voivat myös kouluttaa opettajia, lastentarhanopettajia ja nuorisotyöntekijöitä.
– Ideana on se, että lapset ymmärtävät oikeutensa ja tietävät, etteivät ne toteudu kaikkialla maailmassa, Kurki sanoo.
Aiheet vaihtelevat kohderyhmän mukaan. Alle kouluikäisille ei ryhdytä selvittämään Planin tämän syksyn teemaa, joka on Hiv/aids ja lapsen oikeudet.
– Päiväkotilapsille voi kertoa vaikka siitä, millaisia leikkejä lapset leikkivät kehitysmaissa.
Kehitysmaiden lasten arki ei vaikuta kovin ruusuiselta. Kurjen mukaan työsarkaa riittää myös ns. sivistysvaltioissa.
– Eihän Suomessakaan toteudu kaikki lapsen oikeudet, esimerkiksi syrjintää on täälläkin.
Ensimmäinen Pohjois-Karjalassa
Liperiläisestä Jutta Kurjesta tuli lapsen oikeuksien lähettiläs noin kuukausi sitten.
– Enimmäkseen lähettiläitä on koulutettu Etelä-Suomeen. Tänä syksynä haettiin henkilöitä myös muualta Suomesta. Itä-Suomen paikkakuntia ei ollut listalla, joten otin itse yhteyttä Planiin ja pyysin päästä mukaan, Kurki kertoo.
Planin toiminta oli hänelle tuttua entuudestaan. Kurjen perheellä on ollut kolme vuotta Plan-kummilapsi.
Lähettilään tehtävät vievät Kurjelta tänä talvena 40 tuntia, joten hyvin laajaa lapsen oikeuksien ”kampanjaa” hän ei voi tehdä. Toimialueena on aluksi Liperi, Joensuu ja Polvijärvi.
– Minusta tämä on sellaista työtä, jossa voi tehdä oikeasti hyvää. Tässä voi parantaa maailmaa pienessä mittakaavassa.
Tietoa kirjoittajasta
