Puhtaasti hyötykäyttöön
Uskottava se on. PH-arvo nousi vaadittavaan kahteentoista nopeasti. Laboratoriotulokset näyttävät tuhoutuivatko bakteerit odotetulla tavalla.
Mikko Hartikaisen tilalla Liperissä tiistaista näytöstä seurasi kymmeniä lähiseudun isäntiä ja emäntiä sekä ympäristökeskuksen ja kuntien viranomaisia.
– Tätä ei ole ennen kokeiltu Pohjois-Karjalassa, eikä paljon muullakaan. Kiinnostusta on, kyselyitä on tullut ympäri maakuntaa, hankkeen vetäjä Marja Pulkkinen kertoo.
Kokeilun teki erikoiseksi sammutetun kalkin käyttö.
– Se on työturvallisempaa kuin sammuttamaton, Pulkkinen perustelee.
Sammuttamaton kalkki nostaa lietteen lämpötilaa, mikä edesauttaa bakteerien tuhotumista. Sammutetun kalkin teho perustuu ph-arvon nostamiseen. Kokeella haluttiin selvittää riittääkö sammutettu kalkki puhdistamaan lietettä riittävästi ja millaisella kalkkimäärällä saavutetaan pH-arvo 12, jossa hygienisoituminen tapahtuu.
Yksinkertainen menetelmä
Mikko Hartikainen kumoaa sangollisen kalkkia umpikaivoon, jonne on ajettu kolmihenkisen perheen puolen vuoden sakokaivoliete, kaksi kuutiota. Kalkkistabilointia ei tehdä toimivassa sakokaivossa, koska vielä ei ole tietoa kalkin vaikutuksista sakokaivojärjestelmään tai imeytysputkistoon.
Ennen käsittelyä lietteen ph oli neutraali seitsemän. Kalkin sekoittamisen jälkeen pH-arvo nousee nopeasti yhteentoista.
– Voiko tämä olla totta, Pulkkinen on iloisesti yllättynyt.
Tavoitteena on pH 12, jossa bakteerit tuhoutuvat. Tuo lukema saavutetaan, kun lietteen sekaan on lisätty 7.5 kiloa kalkkia.
Marja Pulkkinen toistaa mittauksen useampaan otteeseen ja ottaa lopuksi vielä näytteet toimitettavaksi Joensuun elintarvike- ja ympäristölaboratorioon. Näytteistä tutkitaan lopullinen pH-arvo ja bakteeripitoisuudet.
– Vasta sitten tiedetään toimiiko menetelmä.
Kaikki samaan liemeen
Perinteisesti sakokaivoliete on totuttu ajamaan peltoon. Nykyisten säännösten mukaan se on ensin hygienisoitava. Joissakin kunnissa myös oman sakokaivolietteen levitys omalle pellolle on kielletty.
Valvontainsinööri Sari Kettunen toteaa, että Liperissä ei ole vahvistettuja ympäristönsuojelumääräyksiä, joten oman sakokaivolietteen levitys sellaisenaan omaan peltoon ei ole kiellettyä – josko ei myöskään suositeltavaa.
– Se on omalla vastuulla, Marja Pulkkinen toteaa.
Yksi vaihtoehto on toimittaa liete jätevedenpuhdistamolle. Mikko Hartikainen on tyhjentänyt kyläläisten sakokaivoja ”puoliammattilaisena”. Mikäli kalkkistabilointi omalla tilalla onnistuisi säästettäsiin kuljetuskustannuksissa pitkä penni.
Hartikaisella on jäänyt käyttämättömäksi 200 kuution säiliö, johon voisi kerätä useampien talouksien sakokaivolietteet käsiteltäväksi ja levittää sitten peltoon kerran vuodessa. Kalkkistabiloitu sakokaivoliete käy pellonparannusaineeksi ja vähentää puolestaan keinolannotteiden tarvetta.
– Hyvä toimiva huolto pitää olla, Hartikainen tietää kokemuksesta, että monimutkaisilla jätteenkeräyssysteemeillä on taipumus jäädä suunnitelman asteelle.
Tietoa kirjoittajasta
