Helpotusta luvassa kesän kuumuuteen ja talven sähkölaskuun
Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö sijoitetaan mielellään varjoisalle seinälle. Raimo Turunen viimeistelee asennusta Tiilimiehentiellä.
Omakotitalossa Tiilimiehentiellä on kesät hikoiltu, kun lämmintä ja aurinkoista säätä on piisannut ja aurinko on porottanut isoista etelän puoleisista ikkunoista.
– Parhaimmillaan on lämmintä ollut kolmisenkymmentä astetta. Kesä on kestetty tuskailemalla. Puolisen vuotta hankintaa on harkittu ja nyt se pantiin toimeksi.
Juha kertoo innostajana olleen lankomiehen, jonka talossa vastaavanlainen ilmalämpöpumppu on ollut jo pidemmän aikaa:
– Hän on mitannut laitteen sähkönkulutuksen ja laskenut, että kesän jäähdytyskustannukset sähkölaskussa ovat noin 30 euroa.
Karjusen talossa jäähdytettävää – talvella lämmitettävää – asuinpinta-alaa on noin sata neliömetriä. Rakennuksessa on suora sähkölämmitys sekä kaksi tulisijaa, takka ja leivinuuni. Heille asennettiin yksi ilmalämpöpumppu, jonka tehot riittävät 120 neliömetriin.
Laitetta asentavat Joensuun Kylmäkoneen Kari ja Raimo Turunen muistuttavat, ettei pumppu pelkästään lämmitä tai jäähdytä, vaan myös tasaa asunnon lämpökerrostumia:
– Monesti ylhäällä on lämmin ja varpaita palelee. Pumppu kierrättää ilman ja tasaa lämmön. Muuan asiakas oli mitannut, että katon- ja lattianrajan välinen lämpötilaero oli peräti 0,2 astetta, kun pumppu oli toiminnassa.
Se kierrättää saman tien myös tulisijojen lämpöä kaikkialle rakennukseen.
Laite helpottaa sisätiloissa oloa muutenkin, sillä se vaihtaa huoneen ilman kokonaan noin kerran tunnissa. Samalla se imee suodattimiinsa myös huonepölyä.
Säästöä sähkölaskuun
Kuumentuneiden kesien lisäksi ilmalämpöpumppujen suosiota on kasvattanut merkittävästi niiden kyky hyödyntää ulkoilman lämpöä sisätilojen lämmitykseen.
– Tällaisen sadan neliön talon pumpun vuorokautinen sähkönkulutus on 10-12 kilowattia, mutta se antaa takaisin lämpönä noin 40 kilowattia, Kari Turunen laskeskelee.
– Paras hyötysuhde lämmön tuotossa saadaan, kun ulkolämpötila on + 15 ja – 5 asteen välillä, mutta vielä -20 asteeseen asti lämpöä syntyy ulkoilmasta.
Asentajat arvioivat laitteen maksavan suorasähkölämmitystalossa hintansa sähkölaskussa takaisin 2-3 vuodessa. Normaalikokoiseen taloon lämpöpumpun ja sisäyksikön saa paikalleen asennettuna Turusten mukaan 1.000-1.500 eurolla.
Laitteiden suosio on kasvanut parina viime vuonna räjähdysmäisesti Joensuun seudullakin. Turuset laskevat asentaneensa koko viime vuonna runsaat 50 pumppua. Nyt asennuksia on ollut jo reilu sata ja kysyntää riittää kaiken aikaa.
Suosion myötä myös hinnat ovat halventuneet ja laitteet kehittyneet. Ääntä niistä lähtee enää vajaat 30 desibeliä ja ne ovat helppohoitoisia – suodattimien puhdistus riittää.
Jos inverter-laitteeseen on asetettu automaatiolle haluttu sisälämpötila, laite ”haistelee” ilmaa ja joko jäähdyttää huoneita tai hakee ulkoilmasta sisälle lämpöä. Vielä jopa – 15 asteestakin se pystyy muuntamaan hyötylämpöä rakennukseen.
Nyt laitettavissa vesikeskuslämmitykseen
Jarmo Pakarinen Elektro-Apu Oy:stä kertoo heidänkin tekevän ilmalämpöpumppujen asennuksia ja takuuhuoltoja.
– Takuun piirissä on jouduttu uusimaan lähinnä joitakin pikku osia. Joissain paikoin on tasattu ääntä. Jos laitteen ja seinän väliin ei asennusvaiheessa laiteta kumitalloja, saattaa laite tärisyttää koko taloa käynnistyessään.
Pakarinen pitää pumppua hyvänä laitteena, jonka kokonaishyötyä ei voi edes euroiksi muuttaa:
– Asumismukavuudelle, kun ei tarvitse kärvistellä kuumuudessa, ei pysty laskemaan rahallista arvoa.
Uusimmat markkinoille tulleet ilmalämpöpumput avittavat Pakarisen mukaan jo vesikeskuslämmitystalojakin:
– Öljykattila voidaan korvata lämpöpumpulla, joka lämmittää putkistossa kiertävän veden. Lisänä ovat sähkövastukset, jotka käynnistyvät, kun ulkoilmasta ei saada enää riittävästi lämpöä irti. Samaan laitteistoon saadaan myös ilmastointijärjestelmä.
Tietoa kirjoittajasta
