Ylämyllylle tarvitaan eritasoliittymä

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Markku Laukkanen (oikealla), Risto Kuisma, Harry Wallin ja Eero Reijonen (oikeassa laidassa) olivat hyvinkin kiinnostuneita Jyrin alueen kehityksestä. Janne Teeriaho (selin) esitteli tilannetta kartalta.

Valiokunnan jäsen, kansanedustaja ja Liperin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eero Reijonen toi yli kymmenhenkisen seurueen tutustumaan myös Jyriin ja eritasoliittymän tarpeisiin.

Maakuntaliiton tehtävänä oli saada valiokunnan jäsenet vakuuttuneiksi tarvittavista erillishankkeista. Vaikka valiokunta ei varsinaisesti priorisoi hankkeita, se vierailee vuosittain tietääkseen mitä kehysbudjetin sisällä pitäisi olla.

Ahdasta on

Jyrinkylässä ajeltuaan seurue parkkeerasi vanhalle tykki-, nykyiselle liikuntahallille.

Yhdyskuntasuunnittelija Janne Teeriaho esitteli kartalta alueen kasvua ja teiden ruuhkautumista.

– Nyt täällä on jo 750 asukasta. Kirkkoniemen ja Jyrin alueiden viidestä kahdeksaan valmistuttua v. 2020 mennessä alueella voi asua jopa 3.000 henkeä, Teeriaho tiivisti.

Liikennejärjestelyjen miettimisessä suurin haaste on radan läheisyys ja kapea alue Kuopiontien vieressä. Kiertoliittymä ei olisi järkevä ratkaisu, joten ainut mahdollisuus on eritasoliittymän rakentaminen.

– Shellin kohta on oikeastaan ensimmäinen mahdollinen kohta Polvijärven liittymästä Kuopioon päin. Tiukkaa tekee, mutta kyllä se siihen mahtuu.

Tiehallinto on jo tekemässä eritasoliittymästä alustavaa selvitystä, jonka loppuraportti ei vielä ole valmis. Kunta on myös ratkaisun kannalla linjauksissaan. Kustannusarvio pyörii 2,6 miljoonan euron kieppeillä.

– Enää puuttuu suunnitelma, rahoitus, toteutus, Teeriaho naurahtaa.

Maakuntaliiton kehittämispäällikkö Hannu Huikuri veikkasi hinnan nousevan lähemmäs kolmea miljoonaa.

– Tämä paikka on jo nyt hankala ja vaarallinen, Huikuri muistutti.

Reijonen taas muisteli 90-luvun suunnitelmia.
– Eritasoliittymä oli jo nelikaistaista suunniteltaessa mukana, mutta jäi sitten pois.

Kysymyksiä aiheutti suojellun suon ylitys liittymästä Jyriin päin lähdettäessä. Ylityksen uskottiin onnistuvan pienin vaurioin, kunhan ympäristökeskus antaa luvan.

Komperoon ravit ja murskeet

Valiokunnan puheenjohtaja Markku Laukkanen kertasi 500 kilometrin maakunta-ajeluiden merkitystä.

– Tarkoitus on selvittää onko perustiemäärärahoja tarpeeksi, jotta niitä tarvittaessa päästäisiin lisäämään. Yleensä matkustamme jonkun valiokunnan jäsenen kotimaakuntaan, kuten nyt Reijosen.

Eero Reijosesta tuntui, että vierailu oli onnistunut.

– Ymmärsivät tämänkin eritasoliittymän tarpeen.

Reijosen toive olisi saada budjetissa perustienpidon määrärahat tämän vuoden tasolle. Vieläkin ollaan vajeessa, vaikka lisärahaa saatiin jo 17 miljoonaa, mistä Savo-Karjalan tiepiirille lohjennee 1,5-1,7 miljoonaa.

– Nyt olisi mahdollista saada joku Liperin hankkeista käyntiin jo ensi vuoden aikana. Liikenneturvallisuuden kannalta ehkä ensimmäisenä saattaisi alkaa Kirkonkylän kiertoliittymän rakentaminen.

Tiepiirin uskottavuutta Reijonen oli perännyt vuosia odottaneen Komperon tien peruskorjauksesta.

– Komperoon ei luvattu päällystettä, mutta perusparannusta pitäisi olla tulossa. Uudet ravit ja murskeet saataneen.

Vastaa