Piiput suunnataan Rääkkylän hirviin

Viime kaudella Rääkkylän riistanhoitoyhdistykselle myönnettiin 35 kaatolupaa. Tänä syksynä Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiriltä heltisi peräti 95 kaatolupaa.

Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Veli-Pekka Kaasisen mukaan hirvien määrä todettiin suureksi viime syksyn jahdin jälkeen. Lumijälkilaskennan perusteella Rääkkylän hirvitiheydeksi arvioitiin 3,6 hirveä tuhannella hehtaarilla, kun tiheys oli koko riistanhoitopiirin alueella keskimäärin 2,3 hirveä.

– Hirvikannan verotus meni alakanttiin viime syksynä. Hirviä olikin lumijälkilaskennan perusteella siihen malliin, että tänä vuonna on pakko reagoida, Kaasinen sanoo.

Kaasisen mukaan hirviä on tasaisesti koko kunnan alueella, erityistä tihentymää ei ole. Luvat jaetaan kymmenelle metsästysseuralle kunkin metsästysalueen koon perusteella. Noin 20 lupaa jätetään jakamatta. Ne käytetään myöhemmin syksyllä siellä, missä hirviä näyttää olevan enemmän.

Rääkkylä on jostakin syystä hyvää hirvien lisääntymisaluetta.

– Rääkkylä on vasatuottoalueena riistanhoitopiirin huippuluokkaa. Näin on ollut kautta aikain. Hirvikanta kasvaakin täällä nopeasti, jos sitä ei veroteta. Täällä on sattunut joitakin metsävahinkoja ja hirvikolareita. Vaarallisia kolaripaikkoja on esimerkiksi Pyhäselän rajalla, Kaasinen sanoo.

Vahinkoja silti vähän

Vaikka Rääkkylän metsissä laiduntaa hirvi jos toinenkin, kunnan maanviljelijöiltä ja metsänomis-tajilta tulleet hirvivahinkoarvioilmoitukset ovat alakantissa.

Kunnan maaseutusihteerin Seppo Pirisen mukaan ”peltopuolelta” on haettu korvauksia viimeksi yli kymmenen vuotta sitten.

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen metsäneuvoja Aimo Kakkonen käsittelee puolestaan metsäpuolen korvausilmoitukset koko maakunnan alueella.

– Arviopyyntöjä tulee Rääkkylästä toistuvasti maakunnan vähiten. Johtuisikohan se siitä, ettei Rääkkylässä ole paljon varsinaisia hirvien talvilaidunta-alueita. Yleensä hirvet aiheuttavat tuhoa mäntytaimikoissa, mutta Rääkkylässä ei liene paljon niitä. Kakkonen miettii.

Viimeisin hirvivahinkoilmoitus tuli Rääkkylästä alkukesästä. Hirvet olivat tuhonneet 7-8 hehtaaria hybridihaapataimikkoa Rasivaaran alueella.

Vahinkoarviointikausi on ylittänyt puolen välin. Kakkosella ei ole tässä vaiheessa esittää tämän vuoden ilmoitettuja hirvien aiheuttamia metsävahinkoja. Metsäneuvojan mutu-tuntuma on kuitenkin, että vahinkoja on ollut edellisvuotta vähemmän koko maakunnassa.

– Viime vuonna tehdyistä vahinkoarvioista korvaus oli keskimäärin tuhat euroa hehtaarille. Korvausmäärä riippuu mm. puulajista ja sen pituusluokasta. Korvaus ei toki kata kaikkia metsänomistajalle tulleita tappioita, mutta monet metsänomistajat ovat sanoneet, että se on tyhjää parempi.

Pyyntiluvat romahtivat muualla

Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri myönsi kaikkiaan 1.648 hirvenpyyntilupaa syyskuun lopussa alkavalle metsästyskaudelle. Se on noin 500 lupaa vähemmän kuin viime vuonna. Tuolloin pyyntilu-pia oli käytettävissä 2.168 ja hirviä kaadettiin 2.513.

Liperin riistanhoitoyhdistyksellekin myönnettiin 58 lupaa vähemmän. Pyyntilupia tuli 110.

Viime syksyn jahdin jälkeen riistanhoitopiirin alueen hirvikannaksi arvioitiin noin 3.700 hirveä. Tiheytenä tämä on 2,3 hirveä tuhannella hehtaarilla. Vuotta aiemmin talvehtivaksi hirvikannaksi arvioitiin 4.300 hirveä.

Nyt myönnettyihin pyyntilupiin ei ole asetettu ehtoa, paljonko niistä on käytettävä aikuisten hirvien ja paljonko hirvenvasojen kaatamiseen. Riistanhoitopiiri on kuitenkin antanut riistanhoitoyhdistyk-sittäin suosituksen vasaverotuksesta. Suositusten mukaisesti käytettynä myönnetyillä pyyntiluvilla on mahdollista kaataa yli 1.900 hirveä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *