Käsämän sillan pohjoispuolella pulaa puhtaasta vedestä

Pentti ja Paula Sallinen toivovat kesäasunnolleen lisää mukavuuksia. Ulkona käsienpesu sujuu kanisterivedellä.

Saariniemenä tunnettu alue on väliinputoaja vesihuollon suhteen, sillä vettä ei ole toistaiseksi saatu Käsämän eikä Sotkuman suunnalta.

– Tällaisina hellekesinä oman kaivon vesi ei kaikissa taloissa tahdo yksinkertaisesti riittää. Lisäksi vesi saattaa olla ruosteista ja juomakelvotonta, Salliset kertovat.

Pariskunta viettää kesäisin paljon aikaa kesäasunnollaan, joka on Pentin kotipaikalla Saariniemessä. Parin vakituinen koti on ainakin toistaiseksi Vantaalla.

– Jos vesiasia olisi kunnossa, voisimme harkita vaikka muuttoa tänne eläkepäivien koittaessa, Salliset miettivät.

Vesiongelma on puhuttanut alueen asukkaita jo jonkin aikaa, mutta ratkaisua ei ole toistaiseksi syntynyt. Salliset ovat tehneet asiasta kyselyn viitisen vuotta sitten.

– Kyselyn mukaan 16 taloutta kylällä oli ainakin jossain määrin kiinnostunut yhteisen vesihuollon järjestämisestä, Pentti Sallinen kertoo.

Mistä vedenottopaikka?

Mahdollisina vedenottopaikkoina on keskusteltu Sotkumaa tai Kaprakkaa. Kesäasukkaiden ykköstoive olisi päästä mukaan Käsämän vesiosuuskuntaan, niin että vesiputket vedettäisiin järven pohjan kautta.

Käsämän vesiosuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Hirvosen mukaan esteitä liittymiselle ei periaatteessa ole, mikäli tulijoita ja maksajia on riittävästi.

– Asiaa voidaan meidän puolelta ruveta selvittämään ja tekemään laskelmia, jos kartalle merkittyjä potentiaalisia liittyjiä olisi kymmenkunta. Vesiosuuskuntamme periaatteisiin kuuluu, että uudet liittymät rakennetaan aikaisempia jäseniä taloudellisesti rasittamatta, Hirvonen sanoo.

Saariniemeläisten toive saada vesiasia kuntoon jo mahdollisesti ensi kesänä, on kuitenkin Käsämän vesiosuuskunnan muihin suunnitelmiin nähden liian nopea.

Vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta on myös tietoinen Käsämän tilanteesta.

– Vaihtoehtoja on tietysti monia ja me suosittelemme toki mieluummin isompien vesiosuuskuntien syntymistä, kuin joka kylän omia vesiosuuskuntia, toteaa Heiskanen.

Liperin kunnassa Käsämän pohjoispuolen tilanne tulee näillä näkymin tarkasteluun viimeistään loppuvuodesta, kun koko kunnan vesihuoltoselvitystä tekevä konsultti aloittaa työnsä.

Olisiko liittyjiä riittävästi?

Pentti ja Paula Sallisen ovat vakuuttuneita, että vesihuoltojärjestelmään olisi riittävästi tulijoita.

– Jos vesiasia on kunnossa, se nostaa paitsi asumisviihtyvyyttä, myös alueen tonttien ja mökkien arvoa. Kyseessä on kuitenkin niin kalliit investoinnit, että haluaisimme kunnan olevan hankkeessa mukana, kertovat Salliset.

Osa asukkaista on sopeutunut nykyiseen tilanteeseen.

– Tällä alueella on asuttu satoja vuosia. Kallioperän mangaani- ja rautapitoisuus on suuri ja niitä liukenee kaivoveteen. Meillä kaivoon on asennettu puhdistuslaitteisto, joka on suhteellisen pieni kustannus. Laitteiston ansiosta vesi on elintarvikekelpoista, kertoo kylän vakituinen asukas Olavi Alastalo.

Myös Alastalolle keskustelu yhteisen vesihuoltojärjestelmän perustamisesta on tuttua, mutta hän on hieman Sallisia epäileväisemmällä kannalla:

– Tämä on aika harvaan asuttua seutua ja moni on jo tehnyt investoinnit omaan kaivoon ja puhdistuslaitteistoon. Onkohan isoille investoinnille riittävästi maksajia?

Asukkaiden oma aktiivisuus tulee näin ollen ratkaisemaan, saadaanko Käsämän sillan pohjoispuolelle Saariniemeen yhteistä vesihuoltojärjestelmää ja jos saadaan, millä aikataululla ja kustannuksilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *