Lietteen levitykselle ei järkeviä vaihtoehtoja

Lietelannan levittämisessä käytettävä kalusto on järeää. Tämä lyhentää levitysaikaa ja hajuhaittoja. Kuivuus ja kuumuus puolestaan hidastavat lietteen imeytymistä maaperään, kertoo Vesa Eronen.

Näin sanoo Vesa Eronen, yksi Liperin ”terroristeista”.

Eronen laskeskelee, että pelkästään hänen tilallaan syntyy lietettä viisi tuhatta kuutiota vuodessa. Litroiksi muutettuna se tarkoittaa viittä miljoonaa litraa. Tilalla on noin 150 naudan lihakarja.

Levittäminen edellyttää kohtalaisen ison peltoalan käyttöä, koska lietettä ”mahtuu” vain tietty määrä hehtaarille.

– Eihän tämä ole uutta maaseutupitäjässä, näin on aina tehty. Jos Suomen tilannetta verrataan esimerkiksi Tanskaan, määrät ovat meillä vielä kovin pieniä. Tanskassa lähes puolet tiloista on maataloudesta elantonsa saavia.

Mullokselle keväisin

Keväisin mullokselle levitettävästä lietelannasta aiheutuu vähemmän hajuhaittoja, tai ainakin ne ovat lyhytaikaisempia.

– Pelto mullostetaan yleensä saman vuorokauden aikana, jolloin haju häviää. Kevään lannoituksesta on suurin hyöty kasveille.

Vesa Eronen haluaa korostaa sitä, että lietelannoite on erittäin hyvä ravinnon antaja.

– Typpeä ja lisälannotteita tarvitaan näin ollen mahdollisimman vähän. Sitä kautta säästetään luontoa.

Toinen lietelannan levitys tapahtuu rehunteon jälkeen. Kalenterissa tämä tarkoittaa yleensä juhannuksen jälkeistä tai korkeintaan sitä seuraavaa viikkoa.

– Syksyllä ajetaan lietettä jossain määrin kynnöksen alle.

Vesa Eronen on investoinut traktoriin ja nykyaikaisiin laitteisiin noin 150.000 euroa. Investointi levityslaitteen osalta kohdistuu noin kahden vuorokauden tehokkaaseen käyttöön.

– Onnistuminen edellyttää työskentelyä kahdessa vuorossa. Ihanteellisin lopputuloksen kannalta olisi sää, johon sisältyisi pieniä sadekuuroja.

– Työskentely kaikilla peltolohkoilla tuskin sattuu milloinkaan oikein suotuisan kelin aikaan. Haitta rajoittuu kuitenkin pahimmillaan kahteen viikkoon.

Esimerkiksi Mattilan koneasema tarjoaa levityspalveluja useille tiloille, Eronen keskittyy lähinnä oman tilansa tuotteiden levitykseen.

Biokaasusta ratkaisu?

Lietelannan hajuhaitat voitaisiin minimoida lähinnä vain polttamalla jäte energiaksi biokaasulaitoksessa. Investoinnit vaatisivat kuitenkin paljon rahaa.

– Kenenkään yksityisen ei kannata biokaasulaitosta rakentaa. Biokaasusta tulee kannattavaa vasta, kun energian hinta kipuaa riittävän ylös., Vesa Eronen sanoo.

Siikasalmessa oli 1990-luvulla pienehkö biokaasulaitos, mutta rahoittajatahojen usko ei ollut silloin riittävä. Laitteet myytiin Pohjanmaalle.

Lietelannan kemiallista käsittelyäkin on kokeiltu, mutta siitä ei ole ollut toivottua hyötyä.

– Otamme ilomielin kaikki hyvät vinkin huomioon.

Vesa Eronen sanoo itse saaneensa paskanhajusta vähänlaisesti suoraa palautetta.

– Vanhat liperiläiset ymmärtävät, eivätkä edes ajattele asiaa. Joskus suhtautuminen tietysti turhauttaa. Viljelijän kannalta kyse on elinkeinon harjoittamisesta eikä järkeviä vaihtoehtoja ole tarjolla.

– Maanviljelijä itse on tottunut hajuihin, sillä hänen pitää elää niiden keskellä ympäri vuoden, Vesa Eronen muistuttaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *