Maaseutuyrittäjyys vilkasta Pohjois-Karjalassa

Menossa on rehunajo ja työn touhussa Mattilan koneasema.

Vuosituhannen vaihteessa perustettu Mattilan koneasema on monipuolisuudessaan ja laajuudessaan ainutlaatuinen koko Suomen mittakaavassa. Seitsemän yrittäjän pyörittämä koneasema tarjoaa palvelua kaikkiin maatilan työvaiheisiin.

– Koneurakointi lisääntyy jatkuvasti. Yhä useammin isäntäpari huolehtii vain perusmaataloudesta, toteaa erityisavustaja Paula Viertola-Jern.

Koneurakoitten ulkoistaminen tulee usein ajankohtaiseksi, kun maatilan oma kalusto käy vanhaksi.
– Vaikka perustettaisiin muutaman maatilan kimppa niin koneinvestoinnit ovat melkoiset. Aikaa ja rahaa vievät lisäksi remontit ja huollot siihen päälle, Eero Isomaa laskeskelee.

Isäntä Matti Varis katselee kun rehukärri toisensa jälkeen täyttyy rivakkaan tahtiin. Varis on neljättä kesää Mattilan koneaseman asiakkaana. Konehommien ulkoistaminen on vapauttanut aikaa muihin töihin ja lomallekin.

– Kymmenen vuotta on rakennettu yhteen menoon, nyt ensimmäinen kesä, että mitään ei rakenneta.

Työt tilauksen mukaan

Mattilan koneasema aloitti lietelannan levityksellä naapuripelloille.

– Käytetyllä koneella ja omatekoisella lietevaunulla aloitettiin, Pakarinen kertaa.

Nyt koneet alkavat olla kaikki uusia. Palvelulle tuntui olevan kysyntää ja yritys on laajentanut repertuaariaan ja asiakaskuntaansa vuosi vuodelta.

– Asiakkaat markkinoivat eteenpäin.

Työt tehdään tilauksen mukaan.

– Niin kuin isäntä haluaa, Pakarinen todistaa.

Jokaisella tilalla on omat tapansa ja perinteensä, koneasema tarjoaa konepalvelun. Peltoon ajetaan sitä mitä isäntä sanoo ja tyyli sovitetaan isännän tarpeitten mukaan. Kielenkäyttöä myöten.
Liki kaikilla koneaseman yrittäjillä on hoidettavana oma maatila. Rehunteon sesonki on kolmisen viikkoa.

– Tiloilla on oma rytminsä, toinen haluaa rehun hyvinkin myöhään. Se helpottaa aikataulussa pysymistä.
Viertola-Jerniä kiinnosti, minkä verran yrittäjät ehtivät kiireisimpään aikaan nukkumaan.

– Ei ihan täyttä tuntia viikkoon, kuuluu retorinen vastaus, jossa saattaa hyvinkin olla totta toinen puoli. Kun töitä tehdään ympäri Suomea, menee tien päällä oma aikansa.

Helpotusta työllistämiseen

Pakarinen toivoi tilapäisen työvoiman palkkaamisen yksinkertaistamista. Kiireaikaan olisi nuorille ja kylänmiehille tarjota lyhytaikaista työtä, mutta työnantajakustannukset kasvavat kohtuuttomiksi. Myös työntekijän saattaa olla kannattamatonta ottaa lyhyttä työsuhdetta vastaan.

– Työtä kyllä tänä päivänä on, sitä ei voi kukaan kiistää.

Haasteena on saada lyhytaikaiset työsuhteet kannattaviksi sekä työnantajalle, että työntekijälle. Viertola-Jern totesi, että ongelma on tiedossa ja MTK:ssa tehdään töitä asian eteen. Helpotusta on saatu yli 54-vuotiaitten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Maatilojen kannalta tuki kohdentuu väärään ikäryhmään.

– Maatiloillahan tarvitaan raskaisiin sesonkiluontoisiin töihin nuorta työvoimaa.

Myös pienyritysten kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tulisi pyrkiä alentamaan.
Viertola-Jern kertoi, että maaseutuyrittäjyys on Pohjois-Karjalassa vireämpää verrattuna koko muuhun Suomeen.

– Kaikesta näkee, että täällä on lähdetty tosissaan etsimään uusia muotoja pärjätä. Ei ole passiivisena jääty odottelemaan mitä seuraavaksi tulee.

Mattilan koneaseman yrittäjiltä lähti terveisiä johtoportaaseen päin.

– Taistelkaa hampaat irvessä suomalaisen maatalouden puolesta!