Johtava tutkija jatkaa selvitystyötä Rääkkylässä
Hannu Mäkelä etsii uusia mahdollisuuksia sienien hyödyntämiseksi elintarviketeollisuudessa.
Projektipäällikkö Mäkelän työtilat säilyvät Rääkkylän keskustassa. Hän vastaa edellisen projektin saavutuksista ponnistavasta Food Scient –hankkeesta, jonka tarkoitus on hyödyttää pientä ja keskisuurta elintarviketeollisuutta tutkimus- ja kehityspalveluiden avulla.¨
Ensimmäistä vaihettaan kulkeva Food Scient sijoitetaan ohjelmakaudelle 2007-2013.
– Se on nätti kokonaisuus. Tarjoamme monen tason apuja Keski-Karjalan sieniyrittäjille ja muille kohderyhmän elintarvikeyrittäjille erityisesti tuotteiden jalostamisen saralla. Jatkossa voimme hyödyntää aiemman hankkeen vertailevan tutkimustyön otetta myös muiden kuin sienten osalta, toteaa Mäkelä.
– Olemme tutkineet sienten terveysvaikutuksia tavalla, jonka tulokset ovat helposti kuluttajien hyödynnettävissä. Samalla saamme yrityselämän tarvitsemia palikoita kasaan.
Sienet puuttuvat ravitsemussuosituksista
Kahden vilja- ja kuuden sienilajin aiheuttamia fysiologisia muutoksia eläinmalleissa selvittänyt vertaileva tutkimus oli Sienikeskus-hankkeen tiimoilta menestys. Kemialliselta rakenteeltaan samankaltaisilla sieni- ja viljamolekyyleillä oli myös yhteneväisiä terveysvaikutuksia. Molemmissa raaka-aineryhmissä on joukko kolesteroliaineenvaihdunnan ja ruuansulatuskanavan terveyden kannalta erinomaisia lajeja. Sienien osalta on merkittävää, että eri lajeilla on toisistaan poikkeavia kemiallisia koostumuksia ja siten myös terveysvaikutuksia.
– Sieniltä puuttuu sellainen status, että niitä voisi markkinoida terveysvaikutteisina elintarvikkeina. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeista kärsiville sekä diabetes-potilaille löytyy erinomaisia sieniä, mutta tutkimustulosten puuttuessa tällaisen väittämän käyttö mainonnassa on vielä kiellettyä, kertoo Mäkelä.
– Sienet puuttuvat lähes täysin joukosta, kun annetaan ravitsemussuosituksia.
Tavoitteena on löytää uusia mahdollisuuksia sienten hyödyntämiseen elintarviketeollisuuden sovelluksissa. Sienikeskus-hankkeessa tutkittiin luonnostakin löytyviä lajeja ja niiden koostumusta.
– Resurssit ovat rajallisia, joten valitsimme vain tietyn määrän tutkittavia lajeja. Pohjoismaissa on noin 8000 sienilajia, mutta otimme tutkimuskohteiksi elinkeinoelämän kannalta kiinnostavimmat.
Näistä lajeista selvitimme koostumukset ja niiden vaikutukset poikkeuksellisen laaja-alaisesti.
Ponnistelujen arvoinen työ
Food Scient –hanke pitää Mäkelän liikkeellä, sillä Sienikeskus-projektin tavoin hänellä riittää runsaasti yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu ja koulutuskuntayhtymä, Joensuun yliopisto, KETI ja JOSEK ovat alueen kuntien lisäksi hankkeen vetureita.
– Lisäksi yhteistyötä tehdään kiinteästi Kuopion ja Lappeenrannan yliopistojen ja Pro Agrian kanssa.
– Rääkkylän kunta osallistuu merkittävällä tavalla hankkeeseen vuokraamalla tutkimustiloja käyttöömme, sanoo kasvimolekyylibiologian, biotekniikan ja biokemian maisteri Mäkelä.
38-vuotias Mäkelä kuluttaa aikaa runsaasti maanteillä ja on yrittäjien käytettävissä, mutta säilyttää ajan myös tutkimustyölleen.
– Olen osan ajasta Rääkkylässä, mutta tämä työ edellyttää tukikohtia myös muissa paikoissa, erityisesti Joensuun yliopistossa, jossa valtaosa vastetutkimuksista ja kemiallisista analyyseistä tehdään.
– Ajattelen töitä läpi vuorokauden. Kiinnostus työhön säilyy, sillä tavoitteet ovat ponnistelujen arvoisia ja aiheet mielenkiintoisia.
Tietoa kirjoittajasta
