Musiikkiopetus ostetaan jatkossa

Vaihtoehtoina ovat oman toiminnan jatkaminen, toiseen musiikkiopistoon liittyminen tai oman toiminnan lakkauttaminen ja palveluiden ostaminen ulkopuolelta.

Ensimmäinen vaihtoehdon voi sulkea pois, koska kunnilla ei ole varaa palkata rehtoria pieneen musiikkiopistoon. Opisto on ollut vailla rehtoria viime keväästä saakka.

– Ostopalvelu toisesta musiikkiopistosta on todennäköisintä, Liperin sivistysjohtaja Laila Mäkelä sanoo.

Mäkelä sai tällä viikolla muiden Outokummun ja Polvijärven selvitykset musiikkiopetuksen tarpeesta. Selvitysten perusteella palveluiden ostaminen on edullisinta säästökuurilla oleville kunnille. Mäkelän mukaan varteenotettava vaihtoehto on Keski-Karjalan musiikkiopisto, joka toimii jo Kesälahdella, Kiteellä, Pyhäselässä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä.

Asia käsitellään ensin työryhmässä, sitten opettajakokouksessa ja musiikkiopiston johtokunnassa. Omistajakuntien kunnanhallitukset antavat linjausevästykset. Päätöksen tekee Liperin kunnanhallitus, joka on Länsi-Karjalan musiikkiopiston hallinnoija.

– Opiston toiminta vaatii aina kolmen kunnan yhteisen linjauksen, ei yksin Liperin, Mäkelä muistuttaa.

Keski-Karjalan musiikkiopistossa ollaan odottavalla kannalla.

– Katsomme ensin, millaiseen ratkaisuun Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi pääsevät. Valtionosuuksien on säilyttävä ennallaan, mikä ei onnistu, jos kunnat lähtevät vähentämään opiskelijamäärää paljon. Kunnilta on myös löydyttävä yhteistä tahtoa ja resursseja asian eteenpäin viemiseen, rehtori Sirkka-Liisa Röppänen sanoo.

Keski-Karjalan musiikkiopistossa on tällä hetkellä noin 570 opiskelijaa.

Oppilas tulee halvemmaksi

Länsi-Karjalan musiikkiopiston 400.000 euron vuosibudjetista on Liperin osuus noin 100.000 euroa.

Musiikkiopistossa on tällä hetkellä 136 opiskelijaa, Liperissä heitä on 57. Liperille yksi opiskelija maksaa muutamaa kymppiä vaille 1.700 euroa. Mäkelän mukaan ostopalvelumallissa opiskelija tulee maksamaan 200-400 euroa vähemmän.

Viranhaltijoita on kaikkiaan kolme. Lisäksi musiikkiopistolla on viisi päätoimista ja 12 sivutoimista opettajaa. Heidän työsuhteen jatkosta vielä tiedetä. Mäkelä toivoo, että Keski-Karjala käyttäisi heitä.

Ostopalveluun siirryttäessä oppilasmäärät putoavat Liperissä 40-50 opiskelijan välille.
– Välillä näytti jo siltä, että musiikkitoiminta lakkautuu kokonaan, mutta näin se pysyy lähes samanlaisessa mittaluokassa, Mäkelä sanoo.

– Toivoisin, että tulevaisuudessa saisimme pyörimään toimivan musiikkiopiston, jossa on hyvä pedagoginen ja hallinnollinen pohja.

Omaan rehtoriin ei varaa

Omistajakuntien säästötoimenpiteet ovat näkyneet musiikkiopiston toiminnassa jo tämän vuoden aikana.

Viime syksynä päätettiin, ettei oppilaspaikkoja lisätä säästösyistä. Siksi musiikkiopistossa ei järjestetä tänä keväänä pääsykokeita.

Samasta syystä musiikkiopisto on ollut vailla rehtoria viime keväästä saakka. Viime keväänä lähteneen Pasi Hirvosen tilalle ei ole palkattu uutta rehtoria. Rehtorin hallinnollisia tehtäviä ovat hoitaneet ”kotitöinään” Liperin kunnan sivistysjohtaja Mäkelä ja kanslisti Eeva Karttunen.

Opetuksellisen puolen perään on katsonut tunnin viikossa Janne Haapanen Joensuun konservatoriosta.

– Meillä on niin pieni musiikkiopisto, ettei omaa rehtoria kannata palkata, Mäkelä sanoo.

Harrastus vai ei?

Länsi-Karjalan musiikkiopistossa on musiikin perusasteella suoritettava kurssitutkinnot viimeistään joka kolmas opintovuosi. Laulajilla suositeltava suoritusten väli on kaksi vuotta.

Mäkelän mukaan musiikkiopisto on ollut paitsi kallis, sen toiminnasta on puuttunut osin myös tavoitteellisuus. Vaadittavia tutkintoja ei ole suoritettu määritellyissä ajoissa.

Hän odottaa tulevalta ainakin sitä, että musiikkiopistosta vapautuu paikkoja opiskelijoille, jotka opiskelevat tavoitteellisesti.

– Meillä on 5-10 opiskelijaa, jotka eivät ole suorittaneet opintoja suunnitelmien mukaisesti. Silloin pitäisi miettiä, ovatko Joensuun seutuopiston tarjoamat kurssit parempi vaihtoehto harrastelijamaiseen toimintaan.

– Musiikkiopistossa on toki myös harrastuspintaa, mutta siinä on myös tutkintojen kautta tavoitteellisuutta, aina Sibelius Akatemiaan saakka.

Oma opisto unohdettu

Musiikkiopiston opettajien lukuvuosi on vierähtänyt epätietoisuudessa. Säästöt ja toimintaa suunnittelevan rehtorin puute ovat asettaneet omat haasteensa opetukseen.

Oppituntien pituutta lyhennettiin varttitunnilla, mutta opiskelijoiden lukukausimaksua ei laskettu. Opettajien ylitunnit ovat olleet ehdottomasti kiellettyjä.

Kokonainen orkesteriluokka on kadonnut sivuaineiden ja uusien soittajien puuttumisen takia. Myös liian kalliina pidetyn bändikoulun toiminta lopetettiin.

– Minusta on surullista, jos Länsi-Karjalan musiikkiopiston toiminta päättyy. Mutta olipa tuleva ratkaisu mikä tahansa, niin toivon, että lapset voivat harrastaa musiikkia Liperissä, sanoo yksi viranhaltijoista, viulunsoitonopettaja Sanna Kainulainen.

Kainulainen on opettanut aiemmin Joensuun konservatoriossa sekä Keski-Karjalan ja Pielisen-Karjalan musiikkiopistoissa.

– Tuntuu, että Liperissä ei ole ymmärretty oman musiikkiopiston tärkeyttä tai sitten sen olemassaoloa ei ole oikeasti tiedetty. Esimerkiksi kunnassa järjestettyihin eri tapahtumiin ei ole musiikkiopiston väkeä kutsuttu soittamaan, vaikka orkesteri tulee pyydettäessä pientä korvausta vastaan tai jopa ilmaiseksi.

Lukuvuoden päätöskonsertti on perjantaina 26.5. Penttilä-salissa.