Oppimistyylit tunnistetaan Ylämyllyllä

Erilaisilla oppijoilla on omat tunnusvärinsä: punaiset, siniset, keltaiset ja vihreät. Pirjo Pasanen opettaa sinisiä eli aktiivisia toimijoita. – Nämä siniset ovat tällaisia puhujia, hän luonnehtii.

Ylämyllyn koulun erityisopettaja Päivi Ikonen sanoo keksineensä vasta 20 vuoden työrupeaman jälkeen, mistä opettamisessa on kyse.

Rohkea väite perustuu Ylämyllyn koululla toissa vuonna alkaneen Erilaiset oppijat -hankkeesta saatuihin kokemuksiin.

Hän vakuuttunut siitä, että oppi menee parhaiten perille, kun tiedetään millaisessa muodossa se on kullekin annettava. Opettajien on siis tunnistettava oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja oppimistyylit.

– Ajatus oli aluksi vaikea, koska opettajat eivät tienneet itsekään omia oppimistyylejään, Ikonen kertoo.

Ylämyllyn koulun toisen luokan oppilaat jaettiin lukuvuoden alussa neljään eri ryhmään, jotka ovat kokoontuneet kahdesti viikossa opiskelemaan normaaleja kouluaineita. Omiin ryhmiinsä on jaettu loogiset ajattelijat, harkitsevat tarkkailijat, aktiiviset toimijat ja käytännön toteuttajat.

Ryhmät on muodostettu opettajien havaintojen ja vanhemmille tehdyn kyselyn perusteella. Arvioinnit ovat osuneet oikein. Vain kaksi lapsista on vaihtanut ryhmää.

Erilaisuus huomioidaan myös liikuntatunneilla. Toisen luokan oppilaat ovat jakautuneet ”rajun pelin ystäviin” ja ”ei niin rajun pelin ystäviin”.

Toistaiseksi opettajat ovat arvioineet hankkeen tuloksia mutu-tuntumalla sekä lapsilta että vanhemmilta saadun palautteen perusteella. Ensi lukuvuonna hankkeesta saadaan myös tutkittua tietoa. Silloin tehdään väitöskirjatutkimusta.

– Tavoitteena on, että tutkimuksesta tulee työväline ja mittari, jolla ryhmät voi arvioida, Ikonen sanoo.

Herättänyt kiinnostusta

Erilaiset oppijat on opetushallituksen kärkihanke. Pohjois-Karjalasta mukana on vain Ylämyllyn koulu.

Hanke loppuu tänä vuonna, mutta kouluissa jatketaan aloitettua työtä. Tavoitteena on saada erilaiset oppijat huomioiva opetussuunnitelma ja siihen perustuva monipuolinen opetusmateriaali vuoteen 2010 mennessä.

Kiinnostus on herännyt myös muissa opinahjoissa. Pari viikkoa sitten Ylämyllyn koululla vieraili Joensuun Utran koulun opettajia. Toinen ryhmä on tulossa myöhemmin keväällä. Ikonen on esitelmöinyt aiheesta talven mittaan Liperin kouluissa ja päiväkodeissa.

– Olen kuullut, että opetushallituksessa suunnitellaan jo jatkohanketta. Uskon, että tältäkin alueelta lähtee uusia kouluja mukaan.

Kunta ei ole myöntänyt hankkeelle ylimääräisiä määrärahoja. Ikosen mukaan juuri kunnan heikko taloudellinen tilanne sai alunperin miettimään, miten opetuksen voisi järjestää parhaalla mahdollisella tavalla.

– Tämä on saatu toimimaan opettajien yhteistyöllä, hän muistuttaa.

Tuumatunneille vieraita opetushallituksesta

Oppimistyylien lisäksi Ylämyllyn koulun oppilaita jaetaan myös tason mukaisiin ryhmiin kaikilla luokka-asteilla. Eli pidemmälle ehtineille ja kertausta tarvitseville oppilaille on omat ryhmänsä.
Kokoontumisia sanotaan tuumatunneiksi.

– Tuumatunneissa on kyse eriyttävistä tasoryhmistä, mutta minä puhun mieluummin täsmäopetuksesta. Oppilas saa kerran viikossa oman tasoista opetusta. Etteivät asiat aina pyyhi yli.
Homma toimii myös päinvastoin. Lahjakas oppilas tylsistyy ja jopa alisuoriutuu, jos opetus on liian hidasta taitoihin nähden.

– Opetushallitus on ollut todella kiinnostunut tuumatunneista. Sieltä tulee tänne kaksi henkilöä tutustumaan niihin, Ikonen kertoo.

Erilaiset oppijat -hanke näkyy muillakin tavoin. Viime lukuvuotena koulussa otettiin käyttöön lukutaidon tehokkaasti opettava tietokonepeli Ekapeli, josta opettajilla on pelkästään hyvää sanottavaa.

Projektiluontoiset teematyöskentelypäivät, läksykerho, lukujonopaketti ja erityisopetuksen testikalenteri ovat muita aikaansaannoksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *