Joustoa työmarkkinoille kaivataan

Kysyntää ja kohtaamisia. Kiteen evankelisen kansanopiston Elämäsi kuntoon-kurssilaiset tutustumassa henkilöstövuokraukseen ja rekrytointiin erikoistuneen Pestin toimintaan.

– Ammattitaitoisista oikean asenteen omaavista työntekijöistä on pulaa monissa yrityksissä, toteaa Asko Matikainen Pohjois-Karjalan Aikuisopistosta Kiteeltä.

– Toisaalta työttömyysluvut ovat korkeat.

Ongelma on rakenteellinen. Työ ja tekijä eivät kohtaa syystä tai toisesta. Työmarkkinoiden joustavuudessakin on parantamisen varaa.

Pestuupäivät toteuttivat yhteistyössä Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Pohjois-Karjalan Oppisopimuskeskus, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy, PESTI Henkilöstöpalvelu Oy ja Keski-Karjalan työvoimatoimisto.

Rääkkylän lisäksi pestuupäivät järjestettiin Tohmajärvellä, Kesälahdella ja Kiteellä. Pestuupäiville odotettiin neljässä kunnassa yhteensä reilua kahtasataa kävijää

Pitkä vai pätkä

Paljon parjatut pätkätyöt voi nähdä mahdollisuutena.

– Asiasta on turhaan tehty poliittinen kysymys. Sitä pitäisi ajatella ihmisen kannalta, Asko Matikainen sanoo.

Monilla pienillä yrityksillä on kymmenen kolmenkymmenen tunnin tarve viikossa, mutta ei varaa palkata kokoaikaista työntekijää. Toisaalta on ihmisiä, joiden elämäntilanteeseen pätkätyöt sopivat hyvin.
– Pätkätöitä voisi myös ketjuttaa pidemmiksi kokonaisuuksiksi.

Ratkaisuksi Matikainen ehdottaisi yhteistyötä yritysten välillä, työntekijän ”lainaamista”.
– Vaatii vain ajattelutavan muutosta.

Systeemiä pitäisi helpottaa työntekijän kannalta. Palkka- ja työtodistusten kuljettaminen viikko viikon perään kelan ja työvoimatoimiston ja ehkä vielä lasten päivähoidon kautta voi pätkätyöläiseltä viedä viimeisetkin työhalut.

– Kuitenkin on aina parempi, että on edes jonkun verran töissä, Matikainen korostaa.

Osaajia oppisopimuksella

– Valitettavan usein vieläkin työnantaja hakee räätälöityä työntekijää. Pitäsi hyväksyä se, että taloon tullessaan työntekijä ei heti ole maksimaalisen tuottava, Matikainen painottaa.

Yrityksessä työntekijän kouluttaminen voidaan kokea riskiksi.

– Pelätään, että kun on ensin investoinut työntekijän koulutukseen tämä lähteekin sitten paremman palkan perässä toiselle työntekijälle.

Yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona pestuupäivillä esiteltiin oppisopimuskoulutusta.

– Viime vuonna tein uusia sopimuksia 600-700, kertoo koulutustarkastaja Olavi Leino Pohjois-Karjalan Oppisopimuskeskuksesta. Suomessa oppisopimus on profiloitunut aikuisten koulutusväyläksi.

– Jos halutaan etsiä tyypillistä oppisopimusopiskelijaa niin se voisi olla ammatinvaihtaja, nelikymppinen nainen.

Pohjois-Karjalassa oppisopimuskoulutetuista suurin osa jää työpaikkaan, jossa koulutuksen on saanut.

– 80 prosenttia. Työnanatajat panostavat kouluttamiinsa työntekijöihin.

Apu alihankinnasta

Yhtenä pestuupäivien tarkoituksena on tehdä näkyväksi esimerkiksi maatiloilla olevat piiloresurssit. Monella maatalousyrittäjällä olisi tänä päivänä mahdollisuus tehdä sivutyötä omalla tilallaan.

– Maatiloilla on tietotaito, koneet ja tilat, toteaa Maaseudun muovi- ja metalliyritysten kehittämishankkeen, MaTuRe:n projektipäällikkö Pentti Kilpi.

Kilpi kuvailee tilannetta, jossa maatalousyrittäjällä olisi pari viikkoa aikaa, jolloin varsinaisia tilan töitä ei ole.

– Ei hän ilmottaudu hakijaksi työvoimatoimistoon. Jollain toisella yrittäjällä voisi samaan aikaan olla tarve juuri hänen ammattitaidolleen ja kalustolleen.

Alihankintatöiden nykyistä laajemmalla hyödyntämisellä maatilan koneet ja osaaminen saataisiin tehokkaampaan käytöön.

Ketin MaTuRe-hankkeen sivustolla avautunut pestuupörssi hakee ratkaisua kohtaamisongelmaan.
– Pestuupörssi on rekisteri, jossa työnantajat ja -tekijät voivat helposti löytää toisensa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *