Voiko tätä edes työksi kutsua!

Pomo on kukkakaupan koira. Itse kukkakauppiaat Paula ja Ilppo Pesonen ovat myös tyytyväisiä.
Joulukuun lopussa oppisopimuksella floristiksi valmistunut Sari sitoo Liperin kukkakauppa Pesosessa ammattitaidolla kimpun kuin kimpun.

– Harvassa kukkakaupassa täälläpäin on floristia, Ilppo Pesonen pääsee kehaisemaan.

Yrittäjän näkökulmasta oppisopimusopiskelijan ottaminen ei ole ihan suit sait selvä juttu.

– Kyllä sitä miettii, että onko siitä hyötyä vai riesaa ja meneekö se siinä oman työn ohella.

Pienessä yrityksessä ei ole aikaa opettaa kädestä pitäen. Teoriaopin opiskelija saa koulunpenkissä, käytäntö opitaan yrityksessä. Se vaatii opiskelijalta omatoimisuutta, sinnikkyyttä ja sitoutumista. Ihan vaan kukista tykkääminen ei riitä.

– Se ei ole puhaltamalla läpi, koulutus on vaativa. Alkaen kukkien latinalaisten nimien opettelusta, Pesonen kertoo.

Jälkikäteen Pesoset voivat sanoa yhteen ääneen, että kyllä kannatti.

Elämälle suunta

Niinhän sitä sanotaan, että mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito. Tähän tulokseen tuli myös Sari Luhtala muutama vuosi sitten.

Alun perin Sari valmistui rakennuspiirtäjäksi. Siinä ammatissa hän viihtyi kolme vuotta. Avioliiton myötä löytyi työ valokuvausliikkeessä. Avioeron jälkeen oli edessä elämänmuutos ja uranvalinta.

– Olen aina ollut pylly pystyssä kukkapenkissä ja mietin, että siinähän se on.

Sarista tuli puutarhuri niin ikään oppisopimuskoulutuksella Mataran kukkatukussa 2002. Saman vuonna hän tuli töihin Pesosen kukkakauppaan. Varsin moni kukkakaupan tiskin takana työskentelevä on ammatiltaan puutarhuri. Sari kiinnostui puutarhurin koulutuksessa kukkasidonnasta ja halusi jatkaa opintoja.

Floristin oppisopimuskoulutus kesti reilut kaksi vuotta. Sen ajan Sari reissasi alkuviikoksi Helsinkiin Sidontakoulu Kukkakinkereille.

– Suomen ykkönen sidontakouluista, Ilppo Pesonen pistää väliin.

Loppuviikoksi Sari matkasi Liperiin Pesosen kukkakauppaan.

– Opin jo odottamaan torstaita kun Sari tulee töihin, Paula Pesonen kertoo.

Tiukka koulu

Floristin koulutukseen kuului erilaisia lyhytkursseja morsiussidonnasta surusidontaan, korutekstauksesta värioppiin, vihersisustuksesta joulukukkakurssiin.

Näyttötutkintona opiskelija suorittaa valitsemansa kokonaisuudet. Sarin asiakaspalvelutaidot ja ammattiosaaminen testattiin puutarhalla asiakaspalvelussa. Lisäksi hän toteutti näyttötöinä omakotitalon terassin syksyisen sisustuksen ja hääkoristelun alusta loppuun.

– Ennakkotehtävänä oli tehdä suunnitelma kustannusarvioineen.

Tehtävien suorittamista valvottiin vierestä.

– Se oli elämäni kovin prässi. Kaikki piti olla niin just ja prikulleen, mikään ei saanut olla vinksallaan ja vonksallaan, Sari kertaa suorittamaansa kukkasidonnan ja tilakoristelun näyttötyötä.

Kaikki menikin just ja prikulleen. Ainoana senkertaisista kokelaista Sari sai kukkasidonnan näyttötutkintonsa läpi.

– Siellä voi olla kokenutkin kukkakauppias yrittämässä, eikä silti läpäise koetta.

Vapaat kädet

Paula Pesonen ottaa puhelimessa vastaan kukkatilauksen.

– Tässä seuraava. Onnittelukimppu kuusikymmenvuotiaalle naiselle. Kiire ei ole mutta kohta tulee hakemaan.

Vauvan kimppu on juuri valmistunut ja Sari käy seuraavan työn kimppuun.

– Asiakkaat ovat mukavasti oppineet soittamaan ja tilaamaan kimpun etukäteen, Paula Pesonen kiittelee.

Varsin moni antaa sitojalle vapaat kädet.

– Se riittää, kun sanotaan tuleeko miehelle vai naiselle ja minkä ikäiselle. Siitä jo tiedän minkä näköisen teen. Joku sanoo myös hinnan.

Tähän kimppuun hän valitsee ensin vaaleanpunaisen liljan. Ja neilikoita. Se ei ole sattuma.
– Yritän opettaa ihmiset tykkäämään neilikasta, Sari paljastaa.

– Pidän siitä itse kovasti. Voiko parempaa olla – kaunis ja kestävä. Moni vaan vieläkin mieltää neilikan hautajaiskukaksi.

Surusidonnan suhteen ollaan vielä varsin perinteisiä.

– Jos ihan vapaasti saisin valita hautajaiskukat, niin laittaisin hyvin monenlaista erilaista kukkaa. Kuljettaisin vaikka lilan eri sävyissä, Sari maalailee.

Saajansa näköinen

Liperin kukkakauppa Pesonen on toiminut kahdeksantoista vuotta.

– Mutta kukkakauppa on tällä paikalla ollut jo alun viisikymmentä vuotta, Pesoset tietävät.
Kukkatrendit muuttuvat siinä missä muutkin.

– Valmiskimppuja menee nykyään entistä vähemmän. Asiakkaat haluavat yksilöllisyyttä, Paula Pesonen kertoo.

– Marketin kassalta tempaistaan vaan joku kimppu viemisiksi. Joka arvostaa saajaa, tilaa kukkakaupasta saajansa oloisen kimpun, Ilppo Pesonen lisää.

Sari kertoo, että palaute kukkakimpun onnistumisesta tulee välittömästi, kun asiakas sen näkee.

– Ilme kertoo kaiken.

Sitojan itsekritiikki on korkealla.

– Joskus itsestä tuntuu, että ihan ei nyt tullut semmoinen kuin piti, mutta asiakas kehuu, että aivan ihana. Kyllä siihen pitää silloin luottaa. Sen kyllä huomaa, kun palaute on vilpitöntä.