Tontin paikkaa ei ole vielä katsottu

Bioenergiasta puhuttiin jälleen Liperissä. Kuvassa Bioste Oy:n innovaatiojohtaja Antti Leinonen.

Maatalousyrittäjiltä lähtenyttä ideaa ryhtyi viime syksynä selvittämään Bioste Oy, jonka osakkaat ovat liperiläislähtöiset Antti Leinonen ja Martti Surakka.

Esiselvitysvaiheessa tehdyn kyselyn mukaan 26 tilaa on kiinnostunut biodieselin ja 33 tilaa biokaasun tuottamisesta.

Kaasua, joka on pääasiassa metaania, saadaan lannasta ja jätteestä. Nestemäistä polttoainetta puristetaan öljykasveista, rypsistä ja rapsista.

Osakeyhtiömuotoisessa tuotantolaitoksessa on tarkoitus valmistaa biodieseliä ja biokaasua. Saman katon alla olisi periaatteessa kaksi eri tehdasta.

Biodieselin tuotantokapasiteetiksi on kaavailtu 500.000 litraa vuodessa ja biokaasun 1,3 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Tontin paikkaa ei ole vielä katsottu.

– Teemme ensi syksyyn mennessä lopulliset selvitykset, joiden perusteella päätetään, jatketaanko vai lopetetaanko, innovaatiojohtaja Antti Leinonen kertoo.

Kannattavuus on suurin haaste

Martti Surakan laskelmien mukaan biodiesellaitoksen kannattavuuteen vaikuttaa, miten hyvin prosessin sivutuotteena jäävä valkuaisrouhe saadaan myytyä eteenpäin.

Rouhetta ei kannata jättää elukoiden rehuksi. Toisaalta Saksassa siitä on jo ylitarjontaa, mikä laskee hintaa.

– Kultakaivosta on turha odottaa, mutta kohtalaista kannattavuutta kuitenkin, Surakka evästi hankkeen tiedotustilaisuuteen saapuneita tilallisia viime perjantaina Kaprakassa.

Biodiesellaitoksen kustannusarvio on karkeasti 315.000 euroa. Polttoainetta pitäisi tuottaa aiemmin mainittu 500 tonnia, mieli saada toiminta kannattavaksi.

Rypsin ja rapsin viljelijöitä on saatava lisää. Kiinnostuksensa ilmaisseiden kapasiteetilla voidaan polttoainetta tuottaa vasta 94.000 litraa.

Biokaasulaitoksen perustamiseen on huomattavasti kalliimpaa kuin biokaasulaitoksen. Kokoluokasta riippuen sellainen maksaa yhdestä kolmeen miljoonaa euroa.

Biokaasua voisivat nyt kiinnostuksensa ilmaisseet tilat tuottaa tarvittavat 1,3 miljoonaa kuutiota. Antti Leinosen mukaan kyseisellä tuotantomäärällä laitoksen perustamisen mahdollisuudet ovat ”siinä ja siinä”.

Tyhjät pellot tuottamaan

Vuodenvaihteessa selvitystyöhön osallistui myös ProAgria Pohjois-Karjalan Evästä ja Energiaa -hanke.

– Seuraavan kymmenen vuoden sisällä viljelijöiden määrä laskee huomattavasti mm. eläköitymisen seurauksena, joten peltoja vapautuu. Meillä on selvästi tarvetta tämäntyyppiselle peltojen käyttämiselle, ProAgrian yritysneuvoja Jukka Nevalainen sanoo.

Vuoden 2007 loppuun kestävän hankkeen budjetti on 200.000 euroa. Bioenergian tuottamisesta kiinnostuneille viljelijöille järjestetään tilakohtaista neuvontaa, koulutuksia ja opintomatkoja.

Isomman tehtaan lisäksi tavoitteena on antaa viljelijöille tietoa tilakohtaisen biokaasulaitoksen perustamisesta. Sellaisella voidaan tuottaa maatilan tarvitsema lämpö ja sähkö. Oman navetan takaa löytyy riittävästi raaka-ainetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *