Uudet vedenottopaikat Nauvunkankaalle ja Pahakalan rannalle

Liperin haja-asutusalueilla tarvitaan yhä vähemmän kiinteistökohtaisia kaivoja.

Molemmille hankkeille haetaan parhaillaan lupia Itä-Suomen ympäristölupavirastosta. Jos lupa-asiat etenevät joutuisasti, rakennetaan Nauvunkankaan ottamo tämän vuoden aikana. Pahakalan vedenottamo valmistuu ensi vuonna.

Molempien vedenottopaikkojen pohjavesitutkimukset aloitettiin viime kesänä. Noin puoli vuotta kestäneiden tutkimusten aikana kohteiden pohjavedenpinnan korkeutta seurattiin lähes päivittäin ja vedenlaatua tutkittiin säännöllisesti. Lopputuloksena oli, että Nauvunkankaan kaivosta on otettavissa hyvälaatuista vettä vähintään 500 ja Pahakalan kaivosta vähintään 250 kuutiota vuorokaudessa.

Tutkimuksen kokonaiskustannukset olivat 110.000 euroa. Kaikkinensa ottamot maksavat yhteensä noin 250.000 euroa. Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta on saatu EU-rahoitusta 30.000 euroa.
Tutkimusprojekti on tehty yhdessä, mutta kunta ei rahoita Käsämän ottamoa.

Tarvetta on

Liperin kunnalla on nykyisellään kaksi vedenottamoa Ylämyllyllä, yksi kirkonkylässä ja yksi Viinijärvellä.

Viinijärven ottamosta on saatu riittävästi pohjavettä, mutta veden laatu kärsii, jos pumppaamista tehostetaan. Veden rautapitoisuus nousisi yli suositusten. Uusi ottamo kaksinkertaistaa kapasiteetin, mikä varmistaa hyvälaatuisen talousveden riittävyyden jatkossakin.

Muissa kunnan ottamoissa veden määrä ja laatu riittävät pitkälle tulevaisuuteen.

Myös Käsämän uusi ottamo mahdollistaa kaksinkertaisen vedenottomäärän. Vesiosuuskunnan toimitusjohtajan Kauko Piirosen mukaan alueelle on tullut runsaasti uusia asukkaita, joten nykyisen Ritukanlahden rannalla olevan ottamon kapasiteetti on ylärajoilla. Kaivosta nostetaan vettä enimmillään lähes 300 kuutiota vuorokaudessa.

– Pohjavesitutkimus tuli meidän kannalta oikeaan aikaan, Piironen sanoo.

Käsämän vesiosuuskunnan piirissä on 307 asiakasta, mutta se myös myy vettä muille vesiosuuskunnille noin 25.000 kuutiota vuodessa. Piirosen mukaan veden laatu on ollut erittäin hyvä. Lisäksi veden hinta on halvimmasta päästä.

Sekä Tuononen että Piironen lupaavat, etteivät uudet ottamot nosta vesimaksuja.

Seuraavaksi huomio jätevesiin

Teknisen johtajan Taisto Tuonosen mukaan Liperi on edelläkävijä, koska lähes koko kunta on talousvesijohtoverkossa. Vesihuollon rakentaminen koko kunnan alueelle ei ole kunnan velvollisuus, mutta haja-asutusalueiden vesihuolto on saatu toimimaan noin 15 vesiosuuskunnan ansiosta. Kunta on toki tukenut osuuskuntien hankkeita, Liperissä toimi vielä viime vuosikymmenellä asioihin vihkiytynyt virkamieskin.

Suuria hankkeita on odotettavissa jatkossakin. Nimittäin kaikkien kiinteistöjen jätevedet on hoidettava asianmukaisesti viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Asetusta on noudattava jo nyt, jos korjaa kiinteistön vanhaa jätevesijärjestelmää tai rakentaa uutta.

Kiinteistökohtaisia vaihtoehtoja löytyy pienpuhdistamoista saostuskaivo-imeytyskenttä -järjestelmiin. Pitkässä juoksussa viemäriverkko on kuitenkin toimivampi ratkaisu.

Muun muassa Tutjunniemessä suunnitellaan vesijohto- ja viemäriverkon rakentamista. Hanke on mittava: 65 kilometriä pitkä runkoverkko kiertää Tutjunniemen ja vie jätevedet Roukalahden kautta Mattisenlahdelle.

Myös Käsämän vesiosuuskunta on tehnyt suunnitelmat viemäriverkoston rakentamisesta. Runkoverkko on 45 kilometrin pituinen. Piirosen mukaan hankkeen kustannusarvio on 1,2 miljoonaa euroa. Jos rahoitus järjestyy, viemärin rakentaminen alkaa huhti-toukokuussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *