Hyvinvointialueen ensimmäinen vuosi alkoi säästötoimilla
MIELIPIDE Paljon kouluja käyneet aluevaltuutetut kertovat puolitotuuksia, sotkevat asiayhteyksiä ym. kirjoittaessaan maakunta- ja paikallislehtiin hyvinvointialueemme tilasta. Tämä lienee heidän tarkoituskin ja kirjoitukset uppoavat hyvin heidän kannattajiinsa. Samaan aikaan ministerit kertovat kilpaa mediassa hyvinvointialueiden säästötarpeista, mutta heitä ei haluta uskoa. Voikin sanoa, että opiskelu ei aina tuo viisautta, ellei halua uskoa totuutta, joka ei itselle tai omille äänestäjille kelpaa.
Tässä muutamia perusasioita hyvinvointialueestamme. Hyvinvointialueemme aloitti toimintansa vuoden 2023 alusta selvästi riittämättömällä rahoituksella. Valtiovallan talouden nopea tasapainoittamisvelvoite on osoittautumassa hyvinvointialueellemme ylivoimaiseksi tehtäväksi. Velvoite pakottaa toki myös muut hyvinvointialueet säästöihin, joita on erittäin haasteellista, jopa mahdotonta toteuttaa. Säästöihin on kuitenkin hyvinvointialueellamme vahvasti pyritty ja myös osittain onnistuttu.
Menoleikkauksista kärsii aina hyvinvointialueemme asiakkaat ja koko henkilöstö. Siis ne, joita varten palvelut tuotamme, ja ne jotka niitä tuottavat. Joka tapauksessa muutokset ja menoleikkaukset ovat olleet pakollisia, johtuen valtiovallan vähäisestä rahoituksesta hyvinvointialueellemme. Vain tällä tavoin meillä on mahdollisuus välttää arviointimenettelyyn joutuminen. Voi tosin hyvällä syyllä kysyä, mikä on hyvinvointialueen itsehallinnan merkitys ja onko palveluita haluava ihminen toiminnan keskiössä, kuten kuuluisi olla. Onko lakisääteisten palveluiden järjestäminen tällä hetkellä jopa mahdotonta. Onko ennalta estävään hoitoon panostettu riittävästi vai jääkö se edelleen juhlapuheiden varaan. Kysymyksiä ilman oikeita vastauksia.
Tarkastuslautakunta arvioi hyvinvointialueen toimintaa sekä strategian toteutumista tilinpäätöksestä, lähteissä luetelluista asiakirjoista sekä eri asiantuntijoiden kuulemisista saadun tiedon perusteella. Ei siis edes vahvojen huhujen tai lehtien tekstiviestien perusteella. Strategian eteneminen tavoiteltuun suuntaan on ollut haasteellista, mutta hyte-kertoimen mukaan tavoitteessa on menty oikeaan suuntaan jo vuoden 2023 aikana. Kaikki sote-asiat eivät tule yhdellä valtuustokaudella kuntoon, vaikka niin haluaisimme.
Henkilöstö on hyvinvointialueemme tärkein voimavara. Meillä on edelleen haasteita henkilöstön saatavuudessa, mutta tällä hetkellä hyvinvointialueemme henkilöstöstä yli 70 prosenttia suosittelisi muille Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta työnantajana. Pidän tätä myönteisenä asiana. Työnantajan kuva on selvästi parantunut edellisvuosista. Lehtien tekstiviestit eivät työllistä ketään, mutta antavat väärän kuvan hyvinvointialueemme toimivuudesta. Hyvinvointialueen lähtövaihtuvuutta sekä sairastavuutta on onnistuttu pienentämään mm. parantamalla henkilöstön työhyvinvointia, osallisuutta sekä panostamalla johtamisen laatuun. Nämä ovat jokaisen työpaikan perusasioita, koska pelkät taloudelliset kannustimet eivät yksin riitä. Työhyvinvoinnin tukea ja merkitystä henkilöstölle ei voi liikaa korostaa jatkuvassa muutoksessa ja taloudellisissa haasteissa.
Kari Kulmala (kok.), Rääkkylä
Hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
Tietoa kirjoittajasta
