Asiakas on kaiken keskiössä hyvinvointialueella

MIELIPIDE Siirtyminen Siun sotesta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueeseen näyttäisi tosiasioiden valossa tapahtuneen varsin hyvin. Tämä ei tarkoita sitä, että vuosien aikana tulleet ongelmat olisi saatu jo ratkaistua. Esimerkiksi hoitojonoja, hoitaja- tai lääkärivajetta ei saada ratkaistua vielä lähiaikoina. Yritystä siihen on kuitenkin havaittavissa.

Hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko aluevaltuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet hyvinvointialueellamme ja hyvinvointialuekonsernissamme toteutuneet, onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla sekä arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista. Tarkastuslautakunta tekee työnsä saamiensa faktatietojen, ei olettamusten tai huhujen pohjalta.

Viime vuosi oli hyvinvointialueen valmistelun ja hallinnon käynnistämisen vuosi. Silloin valmistauduttiin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun vastaanottamiseen hyvinvointialueelle. Tehtävä ei ole ollut helppo, mutta tilastojen ja muun lautakunnalle annettujen selvitysten mukaan siinä on onnistuttu vähintäänkin hyvin. Kuntayhtymä on tehnyt rakenteellisia uudistuksia ja järjestänyt palvelut keskimääräistä kustannustasoa edullisemmin koko Suomen mittakaavassa jo aikaisemmin. Niin myös vuonna 2022.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle olisi pitänyt tulla valtionavustusta enemmän vuonna 2022, mutta ehkä “etelässä” on ajateltu, että Pohjois-Karjalassa pärjätään vähemmälläkin rahoituksella. Ihmiset ja heidän saamansa hoito tulee kuitenkin olla toiminnan ja rahoituksen keskiössä koko Suomessa, myös harvaan asutulla alueella. Tosiasioihin perustuen hyvinvointialueemme valmistelua on toteutettu tarkoituksenmukaisesti ja talouden osalta pysyttiin edellisen tilikauden mukaisesti tukien ja avustusten määrittämissä puitteissa.

On hyvä muistaa, että hyvinvoiva henkilöstö tekee työtä työhön sitoutuen. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän henkilöstön kokemus muutoksesta ja uuden organisaation muodostamisesta näkyi onnistuneena siirtymänä. Henkilöstön mielipide on ainakin kuultu uudistuksessa. Eri asia on, onko heitä kuunneltu. Suurin osa riskeistä on tunnistettu ajoissa ja niihin on pystytty vaikuttamaan ennakkoon. Lisäksi kuntayhtymän valmiit yhtenäiset rakenteet varmistivat myös palvelujen asiakas- ja potilasturvallista siirtymistä hyvinvointialueelle.

On hyvä muistaa jatkossakin, keitä varten toiminta hyvinvointialueella järjestetään. Asiakas on kaiken keskiössä ja hyvinvoiva henkilöstö auttaa häntä parhaansa mukaisesti.

Kari Kulmala (kok.)

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen 

tarkastuslautakunnan puheenjohtaja