Mikä on vesiosuuskuntien tulevaisuus Liperissä?

MIELIPIDE Vesihuolto on yhteiskunnan välttämättömyyspalvelu ja osa kriittistä infrastruktuuria. Vesihuollon tulee tarjota riittävä määrä puhdasta talousvettä ja puhdistaa se käytön jälkeen ympäristöhaitat minimoiden.

Suomessa on noin 1500 vesihuoltolaitosta joista yli 1100 on yksityisiä talkootyönä hoidettuja osuustoiminnallisia vesiosuuskuntia. Liperin kunnan internetsivuston mukaan kunnan alueella toimii ainakin 25 vesiosuuskuntaa/vesiyhtymää joiden ikä, asiakasmäärä, verkoston koko ja taloudellinen tilanne vaihtelee suuresti. Vesiosuuskunnat huolehtivat pääsääntöisesti haja-asutusalueiden vesi- ja jätevesihuollosta, ja vesihuoltolain mukaan niiden toiminta-alueet vahvistaa kunta. Toiminta-alueella kiinteistöjen tulee liittyä vesihuoltolaitoksen, haja-asutusalueella yleisimmin vesiosuuskunnan verkostoon. Vapautusta tästä voi edellytysten täyttyessä hakea.
Vesiosuuskunnan jäsenyys on vapaaehtoista, vesiosuuskunnan puolestaan on tuotettava vesihuoltopalvelut myös ei-jäsenille. Oman vesiosuuskuntani säännöissä lukee, että vain jäsenet voivat liittyä vesiosuukunnan vesi- ja/tai viemäriverkostoon ja käyttää osuuskunnan palveluja. Käytännössä palvelujen käyttäjiä eli vesi- ja/tai viemäriliittymän lunastaneita on arviolta kaksinkertainen määrä osuuskunnan jäsenmäärään verrattuna.
Haja-asutusalueella keskitetty vesi- ja jätevesihuolto tulee suhteettoman kalliksi pitkien etäisyyksien takia. Olisiko tämä yksi syy, miksi yhteiskunnalliset toimijat eli kunnat ja kaupungit ovat jättäneet sen vapaaehtoistoimijoiden varaan?
Suureksi ongelmaksi vesiosuuskuntien toiminnalle on muodostumassa sukupolvenvaihdos eli toiminnan jatkajien puute. Osuuskuntamme viimeisessä vuosikokouksessa ei enää meinattu saada toimintakykyistä hallitusta kasaan. Talkootoimijoista on huutava puute. Suuri osa hallituksen jäsenistä on seniori-ikäisiä kansalaisia, ja vaikka pitkää ikää ja terveyttä heille toivonkin, eivät hekään ole ikuisia. Nuorempia tarvitaan toimintaa jatkamaan, mutta heitä ei tahdo löytyä. Toki ymmärrän nykyisen työelämän vaativan paljon aikaa ja energiaa. Sinä päivänä kun vesiosuuskunnalle ei enää saada toimintakykyistä hallitusta, se kaatunee kunnan syliin, mahdollisesti jo selvitystilassa.
Kun kyse on yhteiskunnan välttämättömyyspalvelusta ja kriittisestä infrastruktuurista, olisiko sittenkin jo aika yhteiskunnan eli tässä tapauksessa kunnan tuottaa nämä palvelut tasavertaisesti kaikille kuntalaisille? Tiedän ainakin yhden vesiosuuskunnan esittäneen vesiosuuskunnan toiminnan siirtämistä Liperin kunnan vesihuoltolaitoksen hoidettavaksi. Käsitellessään tätä asiaa 18.11.2019 on Liperin kunnanhallitus päättänyt ryhtyä laatimaan sopimusehtoja vesiosuuskuntien liittämiseksi kunnan vesihuoltolaitokseen. Jokohan askelmerkit ovat valmiina? Samanlaisia esityksiä olisi tulossa lisää.
Uusi kunnanvaltuusto on aloittanut nelivuotiskautensa. Useammalla valtuutetulla lienee kokemusta tai käsitystä vesiosuuskuntien toiminnasta. Haastankin uudet ja vanhat valtuutetut tarttumaan käytännön toimiin haja-asutusalueiden vesi- ja jätevesihuollon saattamiseksi kestävälle pohjalle eli kunnan omana tehtävänä hoidettavaksi.

Jaa:

Facebook