19.4.2018
Mielipide: Sydänyhdistyksen väki piipahti eduskunnassa
Liperin sydänyhdistys järjestää jäsenilleen vuosittain kuntoutus-, opinto- ja virkistysmatkoja. Tänä keväänä matka suuntautui Helsinkiin.
Ensimmäisessä kohteessamme kansanedustaja Eero Reijonen johdatti meidät marmoriportaikkojen kautta yleisöparvekkeelle, missä hän kertoi talosta ja talon tavoista. Reijosen palattua ”sorvin ääreen” eli istuntosaliin me jäimme kuuntelemaan kyselytunnin satoa.
Kyselytunnin jälkeen Eero Reijonen tarjosi runsaan pizza-aterian läheisessä pohjalaisen osakunnan Manala-ravintolassa. Me puolestaan veimme hänelle ja hänen avustajalleen monitaitoisen varapuheenjohtajamme Risto Kerkkäsen tekemiä sydän- ja lintuaiheisia koristeita.
Illan teatteritalo Suomen kansallisteatteri oli jo sinällään kulttuurikohde veistoksineen, tauluineen ja freskoineen puhumattakaan illan klassikkonäytelmästä Julia ja Romeo – todella näin päin, koska niukkalavasteisessa näytelmässä sukupuoliroolit oli käännetty päälaelleen.
Seuraavan päivän ohjelmassa oli kolmen kotimuseon kierros. Kävimme Mannerheimmuseossa, Tamminiemessä ja Tarvaspäässä. Oli jännä havaita, miten Mannerheim, Kekkonen ja Gallen-Kallela olivat sisustaneet kotinsa oman persoonan mukaisesti.
Mannerheimmuseossa oli paljon isännän metsästysrekvisiittaa, maalauksia, erilaisia muistoesineitä ja koristeellisia huonekaluja. Kekkosen Tamminiemen koti oli yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi. Vähemmän tavaran ansiosta se oli jotenkin avaramman tuntuinen.
Gallen-Kallelan Tarvaspään hallitsevin huone oli eittämättä alakerran ateljee ja erikoisin yläkerran asuintornihuoneisiin johtavat graniittiportaat. Yhteistä näiden henkilöiden kodeissa oli suuri ruokasali, jossa isompikin vierasjoukko pystyi aterioimaan.
Sydänyhdistyksen jäsenet palasivat kotipuoleen virkistyneinä ja monta kulttuurikokemusta rikkaampana. Hallituksen jäsenet miettivät uusia virkistyskohteita.
Ulla Jolkkonen
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.
