Mielipide: Päättäjät ovat puhuneet, näillä mennään

Demokraattisella päätöksellä yläkoulu rakennetaan Ylämyllylle. Pohdittiin, kannattaako monena vuosikymmenenä rakennettua ja sisäilmaongelmaista koulukeskusta korjata? Maassamme on lukuisia onnistuneita julkisten rakennusten ja koulujen peruskorjauksia, mutta myös uusia rakennuksia, joihin on tullut lyhyellä ajalla valmistumisen jälkeen ongelmia.

Lähivuosina ”kuntataloudessa jaetaan kurjuutta”. Veroprosentin nosto on väistämätön. Niin uuden rakentamiskustannukset kuin vanhan korjauskustannukset voivat yllättää, joko lisäämällä kustannuksia tai alittamalla ne. Onko maakunnallisesti ja jopa valtakunnallisesti korkea veroprosentti vetovoimatekijä? Uusi yläkoulu Ylämyllyllä ei ole tae muuttovirrasta kuntaan päin. Siellä ei ole nytkään yläkoulua, mutta silti sinne on muutettu. Riittävän kokoinen, terve ja osaavan henkilökunnan omaava alakoulu sekä päiväkoti on olennaisempi asia muuttopäätöstä tehtäessä, kuten muut keskeiset palvelut, työllistyminen, lyhyt työmatka, luonto, Joensuun läheisyys jne.

Harmillista, mutta Viinijärven yläkouluasia ja terveyskeskuksen paikka jäivät silloisen demokraattisen äänestyspäätöksen jälkeen ”hiertämään kiviksi kenkiin”. Nyt on kommentoitu mm. että ”saavatpa kirkonkyläläiset maistaa omaa lääkettään”. Toivottavasti tällainen negatiivinen kierre ei jatku.

Yläkouluadressiin tuli reilut 400 kannanottoa. Suhteessa kunnan väkilukuun, se on vain noin 3 prosenttia eli mitä mieltä on noin 97 prosenttia kuntalaisista? Olisi ollut mielenkiintoista, jos olisi ollut mahdollista tehdä laaja kysely. Entä kysely yksinomaan lapsiperheille ja niille joille kouluasia on ajankohtainen? Ylämylly on kasvualuetta ja lapsiperheiden määrä suurempi kuin muissa taajamissa ja yksinomaan sillä perusteella yläkoulun paikka onkin Ylämyllyllä. On huomioitava myös muita näkökulmia: talousvastuuta, kuntaa ja asukkaita laajemmin. Emme tiedä varmasti valtionosuuksista ja maakuntauudistuksesta.

Lapset ja nuoret ovat minunkin prioriteettien kärjessä ja terveet sekä turvalliset tilat ovat ehdottomuus. Epäiltiin ettei peruskorjauksen jälkeen tilat olisi terveelliset ja/tai vähintään viiden vuoden jälkeen sisäilmaongelmat uusiutuisivat. Silti siellä voisi opiskella 0–6-luokat, mutta ei 7–9-luokat. Ymmärrän sen, että vanhan korjaus nähdään joidenkin mielestä riskinä ja väliaikaisinvestointina. Kristallipalloa meillä ei ole. Realismia on tasapainottelu terveellisten tilojen, kiristyvän budjetin ja sisäilmaongelmien ratkaisemiseen käytettävän ajan välillä.

Uuden koulun kustannuksia joudutaan maksamaan pidempään ja suurempana versus peruskorjaus. Toivottavasti lähitulevaisuudessa pystymme investoimaan lisää ja mm. Luovin alueelle löytyy toimija ja hyvässä kunnossa oleva uimahalli otetaan jälleen käyttöön.

Eräs asukas mietti onko jalkapallohalli tulossa heidän ”takapihalle” ja kyseli kenen ”takapihalle” tulee yläkoulu. On tärkeää että kuntalaisilla on oikea-aikaista ja oikeaa tietoa kustannuksista sekä mahdollisista maisemallisista ”haitoista” ja tontinpaikasta. Kaavoituksessa voi mennä vuosi ja mahdollisten valitusten jälkeen tulla lisää viivästyksiä. Voisikohan kouluparakkeja jo siirtää Ylämyllylle? Tosin opetusjärjestelyiden ja yhteisten opettajien vuoksi ei taida onnistua.

Liperin taajamat ovat olleet jatkuvassa kilpailuasemassa toisiinsa nähden. Joku taajama ei ole saanut haluamaansa, joku on saanut jotain mitä muut olisivat halunneet ja joku enemmän kuin muut yhteensä. Yläkoulupäätöksissä ei ollut voittajia eikä häviäjiä. Kuntastrategiassa kolmen taajaman olemassa oloa pyritään tuomaan esiin rikkautena ei kilpailuna. Se, millaisen kuntakuvan ja ilmapiirin itse luomme, edesauttaa Liperin veto- ja pitovoimaa. On tärkeää että saamme uusia asukkaita, mutta että jo olemassa olevat asukkaat viihtyvät ja kokevat olevansa kotonaan.

Tuula Pakarinen (sd.), Liperin kh- ja kv-jäsen

Jaa:

Facebook