Mielipide: Tehtiinkö Pyrrhos?

Syksyn jatkuneen sitkeän ja repivän kinastelun jälkeen Liperissä syntyi päätös rakentaa kokonaan uusi yläkoulu. Päätös oli selvä jo kesäkuussa ennen nykyisen valtuuston järjestäytymistä. Enemmistö valituista julkaisi toimenpidelistan, jonka he määrätietoisesti vievät läpi valtuustokauden aikana. Yläkoulu oli listalla.

Kokonaan uuden yläkoulun hinnaksi arvioitiin päätösesityksessä 13 miljoonaa euroa. Tässä on mukana rakennustekniikka. Lisäksi tulee päälle aikanaan tontin hankinta, kalustaminen, opetusteknologia ja pihatyöt tarvittavine liikunta-alueineen. Näihin tarvitaan vielä 4 miljoonaa euroa, jotka päätösesityksestä uupuivat. Lopullinen hinta yläkoulun osalta lieneekin aikanaan 17 miljoonan tienoilla. Tämän päälle tulee Liperin koulukeskuksen 4–5 miljoonan euron muutos- ja saneerauskustannukset, joilla toki saadaan erinomaiset, monipuolisimmat ja väljät tilat esi- ja alakoululaisille. Viinijärven alakoulukin alkaa olla saneerausiässä joiltain osin ja Salokylän sekä Mattisenlahden koulut pääsevät valinkauhaan jo vuoden kuluessa.

Nyt tehdyllä päätöksellä toki tavoitellaan hyvää kaikille. Saadaanhan sillä ajanmukaiset ja toimivat tilat, kun urakka aikanaan valmistuu. Happamimmalta se tuntuu niistä, joiden koulumatkat pitenevät. Nyt korpivaaralaiset matkaavat kauimpaa kirkonkylälle reilu 30 kilometriä ja vaiviolaiset noin 25 kilometriä. Jatkossa tutjulaiset matkaavat Ylämyllylle 32 kilometriä, lammulaiset reilun 35 kilometriä ja korpivaaralaiset samoin. Liikunnan näkökulmasta päätös on mitä mainioin. Koulukyydit poistuvat käytännössä kaikilta yläkoululaisilta Kaskesniemestä Honkavaaran tien kautta Kuusijärvelle ja sieltä Lentoaseman kautta Marjalan rajaa pitkin Pyhäselkään olevalta alueelta.

Kokonaisuuden hinnaksi näyttää tulevan summa, jonka rahoittamiseen nykyisten liperiläisten hartiat eivät saata riittää. Tämän valtuuston viimeinen talousarvio vuodelle 2021 sitten näyttää tuliko kuormaan liikaa oljenkorsia. Testataanko tuolloin myös 24 valtuutetun toimet lex Kittilää vasten. Ken elää se näkee.

Niin miksi otsikko kuningas Pyrrhoksesta? Epeiroksen kuninkaana hän voitti Heracleen taistelussa 288 eaa. roomalaiset. Voiton jälkeen Pyrrhoksen kerrotaan sanoneen, että vielä yksi tällainen voitto ja olen hukassa. Omat menetykset saavutettuun voittoon nähden olivat olleet liian isot. Myöhemmin ennuste pääosin toteutuikin.

Toivotan lukijoille rauhaisaa joulua ja mielenkiintoista uutta vuotta.

Korkeeaholainen

Vastaa