Harrasta mitä harrastat – kunhan harrastat

KOLUMNI Tällä viikolla Suomessa vietetään harrastamisen viikkoa, joten ei ihme, että otsikkoon päätyi peräti kolme harrastussanaa. Enempää ei olisi oikein mahtunutkaan. Harrastamisen viikon painopiste on järkevästi lapsissa ja nuorissa, koska hyvien, ja joskus myös huonojen, harrastusten malli tai esimerkki luodaan jo mahdollisimman varhain.

Harrastamisessa tärkeintä on tietysti harrastaminen. Minulle ainakin harrastamisesta tulee mieleen hyvinvointi ja ilo – ei mikään pakkopulla tai rutiini, joka toistuu päivästä ja viikosta toiseen. Rutiinissa ei ole toisaalta mitään vikaa, jos se auttaa ylläpitämään harrastusta ja antaa tavoitteellisuutta. Itse olen käyttänyt harrastuksissa ja työelämässä termiä myönteinen rutiini. Sillä voi jo pötkiä pitkälle, vaikka joskus tuo myönteinen-etuliite onkin tiukalle. Silloin mennään pelkällä rutiinilla.

Harrastamisen Suomen malli on muuten tosi ahkerassa käytössä esimerkiksi Liperissä, jossa on yli 30 kerhoa lapsille ja nuorille. Harrastaminen ei tarkoita sitten pelkkää liikuntaa, vaan myös taidetta, kulttuuria ja tiedettä. Nämä harrastukset eivät sulje pois toisiaan, vaan intohimoiselle lukijalle tai tiedemiehelle maistuu taatusti myös liikunta.

Jos tässä vielä pitää viitata esimerkkiin eli itseeni, niin olen lapsesta asti liikkunut ja lukenut ahkerasti. Tämä ei kyllä tarkoita välttämättä koulukirjoja.  Harrastamisen malliksi olen lukenut sitten kaikkea muuta. Aikuisiällä harrastukset ovat lisääntyneet sellaiseen tahtiin, että työelämä on haitannut harrastamista. En tässä uskalla luetella kaikkia harrastuksia, koska joku ajattelee, että minulla on lähes pakkomielle tai siinä se kehua retostelee suotta.

Joku minua varmaan vaivaa, kun pyrin lähes aina tekemään jotakin. On se sitten vasaralla paukuttamista, pallon potkimista, liipaisimen painamista tai sivun kääntämistä. En ole kokenut näitä tekemisiäni oireiksi, vaan myönteiseksi rutiiniksi, joka antaa hyvinvointia keholle ja pääkopalle.

Annan siis hyvällä omallatunnolla muillekin kehotuksen: harrasta mitä harrastat – kunhan harrastat. Älkääkä ottako stressiä, jos naapuri tai kaveri harrastaa. Jokainen on oman harrastuksensa tai harrastamattomuuden herra tai rouva. Pärjää sitä vähemmälläkin!

Jaa:

Facebook