Vaaliarvauksia

Jos tällä palstalla kertoisi kuntavaalien tuloksen etukäteen, joutuisi vähintään löysään hirteen. Tilannetta helpottaa se, että tulos ei ole vielä kenelläkään tiedossa. Se tiedetään, että muutoksia tulee, todennäköisesti tavanomaista enemmän.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta puolueilla on ollut hankaluuksia entisenlaisten listojen kasaaminen. Sekä valtakunnalliset gallupit että suurin ehdokasmäärä ennakoi puolueelle Liperissäkin vääjäämätöntä vaalivoittoa. Sen ehdokasmäärä on 41 eli melko tarkasti kolmasosa valtuustoon kaiken kaikkiaan pyrkivien määrästä (124).

Mielenkiintoista on se, että puolue kasvatti jo neljä vuotta sitten valtuutettujensa määrää – tuolloin kahdesta viiteen. Neljässä vuodessa luku on huvennut lähinnä sisäisten erimielisyyksien myötä. Yksi valituista jätti tänä syksynä kaikki luottamustehtävänsä, toinen erotettiin ryhmästä ja kolmas vaihtoi puoluetta. Perussuomalaisiin siirtyi kesken kauden yksi valtuutettu kokoomuksen riveistä. Menneen sijaan katseet ja veikkaukset kohdistuvat nyt puolueen tulevaan paikkamäärään.

Nykyvaltuuston suurin puolue, Keskusta, on pitänyt tapanaan koota vaalien alla rivinsä, ja sitä paikkamäärän säilyttäminen tai lisääminen myös edellyttää. Puolueen pääjuhlassa oli huolestuttavan paljon tyhjiä istuimia, vaikka hengenluojana oli liperiläissyntyinen puoluesihteeri.

Veikkausten kohteena on myös se, saako ns. kritiikkiryhmä, ”Liperiin sitoutuneet”, edustuksen valtuustoon.

Maakunnan ykköslehden ahnaasti kuntaliitosta ajavat kannanotot ovat vahvoja keskustelun herättäjiä vaalien alla Liperissä: itsenäisyyden puolesta – tai kuntaliitosta myötäillen. Pohjois-Karjalassa 72 prosenttia vastusti Karjalaisen itsensä teettämän selvityksen mukaan pakkoliitoksia.

Kunnan taloudellinen tilanne askarruttaa, eivätkä viime aikojen tiedot budjettiylityksistä ole hyviä uutisia. Nykyvaltuuston selkeä äänestysratkaisu terveysaseman saneeraamisesta kirkonkylälle, on nostettu uuteen pohdintaan. Päätös koskee suunnittelun aloittamista. Taajamien kesken on totuttu käymään Liperissä kilpailua, välillä epätervettäkin.

Rääkkylässä päällimmäisenä henkii sote-palvelujen järjestäminen. Poikkeuksellista on se, että kunnassa ollaan lähes yksimielisen tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun, joka on kerännyt harvinaisen laajaa ja positiivista valtakunnallista julkisuutta.

Pientä hajurakoa taidetaan nyt hakea siitä, mihin yksityistämisen jälkeiset veroeurot matkaavat. Kunnanjohtaja ainakin joutui kipakasti puolustamaan palveluntarjoajan verokuvioita.

Varmasti kuntalaiset pohtivat myös oman kunnan tulevaisuutta laajemminkin. Siltäkään osin ei taida oikein syntyä poliittista kädenvääntöä. Itsenäisyys on itsepäiseksikin nimitetyn kunnan päällimmäinen vaihtoehto: ”Pidetään Rääkkylä”.

Toivotaan vain, ettei mielipide-erojen puute johda äänestäjien passivoitumiseen. Terävyyttä keskusteluun myös Rääkkylässä! Äänestää pitää – vaikka pärstäkertoimen perusteella.

Jaa:

Facebook