Turvallinen taksi

Moni pitää kotimaassa taksikyytiä vähän kalliina, ja käyttää palvelua harkiten. Liikkeelle lähtö maksaa viisi ja puoli euroa ja kilometritaksa asettuu puolentoista euron tuntumaan. Lyhyehkölle kauppamatkalle voi kertyä hintaa parikymppiä.

Ajo omalla autolla tulee ”tietysti halvemmaksi”. Auton pääomasta katoaa parikymmentä prosenttia heti ensimmäisenä vuonna, käytetyssä autossa tulee aina yllätyskäyntejä korjaamolle ja polttoaineen hintaa taivastellaan jokaisella käyntikerralla.

Jos me yksityisautoilun varaan kulkemisemme rakentavat laskisimme kokonaiskustannukset, olisi taksin käyttö vuositasolla edullinen tai vähintään kilpailukykyinen vaihtoehto. Muutamaksi viikonlopuksi voisi vielä vuokrata mieleisensä kulkupelin ja tehdä sillä pitemmät kylämatkat.

Kaiken kukkuraksi taksilla ajaminen on Suomessa turvallista. Enemmänkin huonot uutiset liittyvät taksinkuljettajien omaan työturvallisuuteen. Heidän toimenkuvaansa kuuluu lähes kaikkien kyydintarvitsijoiden kuljettaminen, myös öiseen aikaan.

Koulukyydit ovat monella paikkakunnalla varmistaneet taksien kohtuullisen työllisyyden ja saatavuuden ympäri vuorokauden. Kävelymatkat yön pimeydessä, liukkaalla kelillä ja ehkä vielä jalka hieman horjahdellen ei olisi turvallista. Yleensä ottaen taksi pelastaa ja vie tarvittaessa kotiovelle saakka. Taksi kuuluu niihin palveluihin, joita ei välttämättä huomata ja arvosteta – ennen kuin niitä ei ole.

Arvostus suomalaista taksia kohtaan nousee, kun tutustuu hänen lajitovereihinsa muualla Euroopassa – tai vähän kauempana. Tuolta kauempaakin löytyy omakohtaisia kokemuksia. Thaimaan riksataksi pysäytti kulkuvälineen keskelle vilkasta risteystä ja ilmoitti, että bensa on loppu. Kun kieltäydyimme rahastuksesta, matka jatkui niillä bensoilla sujuvasti hotelliin saakka. New Yorkissa taksimies suuntasi yöllä Chinatownista kohti kotikontujaan Harlemiin. Vasta äänekäs kompassisuunnan ilmoittaminen takapenkiltä käsin käänsi letukkaa 180 astetta eli oikeaan suuntaan.

Tuoreimmat esimerkit löytyvät tämän vuoden puolelta, tuorein Tukholmasta. Taksimatka Viking-terminaalista suuntautui lastenlasten kanssa leikkikalumuseoon. Taksi piti ottaa, kun kohteen sijainnista ei ollut tarkempaa tietoa. Kyydin hintatiedusteluun sai vastaukseksi (mittari on päällä, katso sieltä!).

Kun ehkä hieman runsaan kilometrin matka oli taitettu, tuli laskun aika: 600 kruunua eli Visa- valuutaksi vaihdettuna runsas 69 euroa. Meitä oli huijattu, keskellä kirkasta päivää! Kun paikalla oli pieniä lapsia, ei suuremman metelin nostaminen ollut oikein viisasta. Kuittia tutkitaan kuitenkin vielä suurennuslasilla, ja muut taksit samalla tolpalla povasivat ns. kollegalleen liukasta siirtoa muihin maisemiin.

Leikkikalumuseosta oli tosiaan lyhyt kävelymatka takaisin terminaaliin, ja siellä tapasimme saman taksin uusia uhreja etsimässä. Hän peitti kasvonsa, mutta rekisterinumero tuli talteen.

Varsovassa pelottelu lentokenttätaksien huijauksista osoittautuivat oikeaksi, mutta ei näin karkeaan hintaan. Matka kentältä hotelliin tuplaantui normaalista, mutta jäi alle tuon Tukholman kilometrin rahastuksen.

Budapestissa muutama viikko sitten olimme jo viisaampia. Taksien sijaan käytimme metroa, raitsikkaa, bussia ja junaa. Junasta piti maksaa pieni lisähinta, mutta kolmella ensin mainitulla välineellä sai ajelle runsaalla kympillä kolmen päivän ajan niin paljon kuin lystäsi. Ennakkoon tilattu kolmen vartin taksimatka kentältä keskustaa maksoi sovitut 20 euroa.

Eli palataan tässä vielä tuonne alkuun. Kyllä taksilla ajo on Suomessa mukavaa ja turvallista. Loppujen lopuksi edullistakin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *