Heittoisaa

Ainakin näillä itäisen Suomen teillä on tänä keväänä syytä liikkua kaikki aistit valppaina ja maltti tallessa.
Jos ajelee oudolla tiellä, ei kannata tuijottaa saati sitten noudattaa liikennemerkkien tielle sallimaa suurinta nopeutta.
Katse on viisainta suunnata tiukasti ja tiiviisti tien pintaan, sillä se määrittelee turvallisen etenemisvauhdin.

Pohjois-Savon Ely-keskuksen aluevastaava (joka ennen tunnettiin nimikkeellä Savo-Karjalan tiepiiriin vastaava tiemestari) myöntää roudan runnelleen teitä jo toisena perättäisenä talvena keskimääräistä pahemmin.
Etenkin päällystetyille teille ilmaantuu muutamassa tunnissa uusia heittoisia paikkoja. Suomeksi se tarkoittaa usein hyvinkin syviä, poikittaissuunnassa tien ylittäviä monttuja.
Niihin jos päräyttää esimerkiksi liikennemerkin sallimaa kahdeksaakymppiä, saattaa seuraavaksi löytää itsensä kaukaa läheiseltä pellolta tai puitten keskeltä näyttävän ilmalennon päätteeksi.
Vastaavanlaisia heittoja syntyy toki sorateilläkin, mutta siellä niille kyyditään ensiavuksi mursketta suhteellisen nopeasti. Päällysteteillä sen sijaan odotetaan roudan sulamista ja katsotaan sitten, josko katapulttipaikkoja retusoitaisiin päällystemassalla täyttäen.

Teillä on aihetta erityiseen varovaisuuteen autoilijoiden ohella myös pyöräilijöillä – moottoroiduilla ja moottorittomilla – ja jalankulkijoilla.
Päällysteissä on teillä pitkin ja poikin niin leveitä ja syviä halkeamia, että pyörän renkaan osuminen sellaiseen tietää varmaa äkkipysäystä ja -rysäystä. Todennäköisesti varsin ikävin ja kivuliain seurauksin.
Tämän kevään uudet vaarat odottavat kulkijaa päällysteen ja penkan liittymäkohdassa. Siellä minne pyöräilijät ja jalankulkijat tavallisesti väistävät vastaantulevia ajoneuvoja. Siellä tien suuntaiset leveät, jalanmentävät railot uhkaavat kävelijöiden nilkkoja ja niveliä sekä pyöräilijöiden yleistä terveyttä!
Tänä keväänä ei todellakaan kannata lähteä millekään tielle pimeän aikaan ilman kunnon valoa, jos pitää arvossa omaa terveyttään.
Tiellä, joka päivällä oli vielä ihan kunnossa, saattaa illalla olla jo hengenvaarallisia heittoja tai railoja. Ja niitä riittää kesään asti.

Vanhalla sukupolvella oli tapana sanoa, ettei köyhän kannata hankkia eikä tehdä kuin kunnollista.
Tienpidossa valitetaan aina varojen vähyyttä, siis köyhyyttä, mutta Suomen talven kestävää tietä ei näköjään ole opittu vielä tekemään…

Vastaa