Ortodoksinen valinta

Paikallisella tasolla ovat puheenaiheena olleet muutamat puoluevaihdokset politiikassa, tuorein uutinen on Rääkkylän suunnalta.

Näitä merkittävämpi uutinen tuli kuitenkin kirkolliselta puolelta, kun eläkkeellä oleva rovasti, Liperin entinen kirkkoherra, ilmoitti vaihtaneensa kirkkokuntaa, kuuden vuosikymmenen sidoksen ja pitkähkön harkinnan jälkeen. Heikki Savola on ollut maanantaista alkaen ortodoksi.

Ajassa, jossa hyvin tuoreessa muistissa ovat homokeskustelut kirkosta eroamisilmiöineen, rovastin ratkaisu tuo uuden näkökulman. Se valinta ylittänee myös valtakunnallisen uutiskynnyksen.

Savola on tehnyt mittavan pappisuran ja ottanut kantaa asioihin myös eläkkeellä ollessaan. Hänen keskeiset tehtävänsä eläkeläisten parissa sekä maakunnan että valtakunnan tasolla ovat antaneet kannanotoille kaikupohjaa.

Rovasti on aina ollut oman tiensä kulkija; joskus ihastuttanut, välillä ehkä vihastuttanutkin kuulijansa. Mielipiteet ovat kuitenkin avanneet keskustelua ja tarjonneet uusia ajattelutapoja. Niistä on voinut melkeinpä yhtäaikaisesti löytää sekä vanhoillisuutta että radikaalia uudistushenkeä. Kannanotoissa on ollut usein myös yllätyksen siemeniä.

Päätös kirkkokunnan vaihtamisesta on tästä taustasta huolimatta melkoinen paukku. ”Siirtyikö Savola ortodoksiksi vai katoliseksi?”, kysyi hänet läheltä tunteva liperiläinen.

Vaikka joku varmaan leimaa päätöksen ”vanhuudenhöpereyydeksi”, sillä on aivan erilainen merkitys kuin yksittäisillä viime aikojen kirkosta eroamisilla. Paitsi taakse nyt jäänyt kuuden vuosikymmenen pappisura, eroavuuden löytää myös päätöksen perusteluista.

Kun luterilainen kirkko yleensä haluaa elää ja muuttua ajan muun kehityksen ja muutosten mukana, rovastin sanoma on päinvastainen. Hän odottaa kirkolta vakautta ja pysyvyyttä, jota ajan ilmiöt eivät heiluttele.

On mielenkiintoista nähdä, saako Savola seuraajia, onhan hänellä runsaasti ”opetuslapsia” erityisesti eläkeläisten piirissä. Heikki Savola on ollut kirkkojen yhteistyön, ekumenian, asialla ja esimerkiksi hänen paljolti ideoimissaan toukosiunauksissa seurakunnat ja papit ovat esiintyneet näkyvästi rinnakkain. Onko yhden papin kirkkokunnan vaihdoksella merkitystä paikallisesti tai jopa laajemmin, sen aika näyttää.

Liperiin ollaan valitsemassa uutta kirkkoherraa. Parin vuosikymmenen takaisen edeltäjän päätös ainakin lisää yleistä keskustelua ja tekee vaalista entistä kiinnostavamman.

Ortodoksisessa kirkossa ei käydä kiistoja enempää naispappeudesta kuin muistakaan viime aikojen ilmiöistä. Naispappeja ei ole ja perussanoma on pysynyt ajan virtauksista ja muutoksista huolimatta järkähtämättömänä. Viime aikojen muotisana: kohu, ei ole kietonut ortodokseja otteeseensa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *