11.5.2022
Saimaannorppa nauttii auringosta ja omasta rauhasta
KOLUMNI Saimaannorpat elävät enimmäkseen piilottelevaa elämää, mutta keväällä ja alkukesästä niitä voi nähdä köllöttelemässä auringon lämmittämillä rantakivillä. Vaikka tämä utelias eläin voi ilmestyä kalakaveriksesi, talviturkkinsa se haluaa vaihtaa ilman häiriöitä.
Jäiden lähdettyä koittaa saimaannorpilla karvanlähtöaika. Tällöin ne kömpivät vedestä kuivattelemaan turkkiaan rantakiville. Norpat tarkkailevat ympäristöään uhkien varalta ja ihmisen tullessa liian lähelle ne sukeltavat liukkaasti pakoon. Norppaan on hyvä säilyttää kunnioittava välimatka. Vesillä liikkuessa voi kiikareilla katsella norppaa kaikessa rauhassa häiritsemättä sitä. Näin kohtaaminen on mieluisa molemmille osapuolille.
Norppa on hyvä kohdata rauhassa ja hötkyilemättä. Pidä siihen riittävä etäisyys. Norpan lepokiveen on hyvä jättää 100–150 metrin välimatka, jottei norppa häiriinny. Kaikessa rauhassa loikoilevaa norppaa on ilo seurata kiikareilla. Seuraa saimaannorpan eleitä, sillä se kyllä kertoo, milloin tarkkailija on eksynyt liian lähelle. Norppa alkaa nostella päätään tulijaa katsellen, ja tuntiessaan olonsa uhatuksi se kastaa kuononsa veteen valmistautuen sukeltamaan pois.
Hidasta vauhtia ja vältä ajamasta kohti. Norppa kokee kohtisuoraan lähestyvän veneen uhkaavana. Norppaa pääsee tarkkailemaan rauhassa, kun ajaa sen ohi äkkinäisiä liikkeitä välttäen. Jatka matkaasi vähin äänin. Paikalta on paras poistua kiihdyttelemättä, sillä veneen nostattama peräaalto saattaa häätää norpan kiveltä. Nähdessäsi norpan vedessä, hidasta vauhtia. Norppa saattaa erehtyä nousemaan pintaan veneen edessä, joten veneilijän on pysyttävä tarkkana.
Välttämällä norpan häiritsemistä varmistat, että voit katsella saimaannorppaa myös tulevina vuosina. Norppakanta on viime vuosikymmeninä kasvanut onnistuneiden suojelutoimien ansiosta, ja norpat ovat palanneet alueille, joilta ne kerran hävisivät. Paikkauskollisina norpat viihtyvät samoilla alueilla, mutta nuoret yksilöt voivat vaeltaa pitkiäkin matkoja. Vuosittaisen seurannan ja pesälaskentojen avulla voidaan seurata kannan kehitystä ja norppien levittäytymistä uusille alueille. Tänä vuonna syntyneiden kuuttien määrä tarkentuu, kun Metsähallitus tekee jäiden lähdettyä pesäpaikkasukelluksia.
Sonia González López, viestintäasiantuntija
Jouni Koskela, luonnonsuojeluasiantuntija
Etelä-Savon ELY-keskus
Tietoa kirjoittajasta
Kolumnisti
Kotiseutu-uutisten seiskasivulla julkaistaan vierailevien kolumnistien kirjoituksia. Ääneen pääsevät niin järjestöaktiivit, nuoret, kirjailijat, johtajat kuin eläkeläisetkin.