Kesämuistoja
Sauna ja juhannus ovat ainakin osalle suomalaisista erottamattomat. Saunavihdan tekemiselle juhannus on otollista aikaa. Tosin itäsuomalaiset puhuvat saunavastasta. Koivun tuoksu kuuluu kesäsaunaan.
Monet muistot ovat täynnä tuoksuja ja lapsuuden saunahetket mummolassa ovat niitä. Muistan sen vihreän sunlight-saippuan ikkunalaudalla ja tervashampoon. Mummo sanoi, että puupäät pysyvät paremmin veden pinnalla, kun ne tervataan. Hymyilyttää se vielä aikuisenakin. Pukuhuoneen nurkassa oli mäntysuopapullo ja penkillä emalivadit. Niihin tehtiin sopivaa vettä eli lämmintä vettä pesua varten. Mummoloiden saunoja ei enää ole, mutta tunnistaisin niiden tuoksun milloin vain. Kiuasta kutsuttiin mustaksi kissaksi, joka sihisi nurkassa.
Puun palamisen ääni on rentouttavaa ja se veden heitto kuumille kiville, josta kihelmöivä kuumuus lähtee kiertämään nurkasta katon kautta iholle. Tuntuu kuin joku vetäisi juustohöylällä selästä. Sitten on jo pakko syöstä ovesta pihalle kilpaa höyryn kanssa.
Kevyt kesätuuli kuivattaa hiestyneen ihon ja kohta lauteille pitää päästä uudelleen. Pieni vilvoittelu tekee hyvää sekä kylmä raikas juomavesi. Vihta oli raskas ja vihtominen jätettiin aikuisille. Sen hyvää tekeviä ominaisuuksia ei osannut silloin arvostaa. Verenkierrolle vihtominen tekee hyvää ja sen jälkeen on ihana peseytyä.
Jos on mahdollista uida, niin se kannattaa tehdä vihtomisen jälkeen. Kuuman ja kylmän kontrasti tuntuu silloin voimakkaimmalta. Ja asiaankuuluvat kiljahdukset kun veteen pulahdetaan.
Kropan lisäksi myös sielu ja mieli puhdistuvat. Tulee miltei harras olo, kun saunan jälkeen istuu portailla tai saunan ulkopuolella olevalla penkillä pyyhkeeseen kääriytyneenä. Kaukana kavala maailma ja sen murheet ja huolet. Levossa olevat ajatukset ovat yhtä ympäröivän luonnon kanssa. Ajan toivoisi pysähtyvän, edes hetkeksi. Juhannusyön taika, auringon valvominen taivaanrannalla kuin juhlat, jotka vain jatkuvat.
Ja siinä istuisi vaikka kuinka kauan puhtoisena niin kropaltaan kuin mieleltään ja kuuntelisi luonnon ääniä. Eikä todellakaan tarvitsisi olla yksin. Sadat hyttyset ympärillä pitäisivät seuraa stemmaharjoituksillaan, sitähän se yninä selkeästi on. Ja kohta olisi aivan pakko mennä sisälle ja sulkea ovi perässään, ennen kuin sielu ja mieli turmeltuisivat uudelleen hyttysten aiheuttamasta agressiosta. Eikä vasta pestyä puhdasta ihoa halua uhrata niille punaisille paukamille, joita saa sitten raapia koko yön.
Tämän vuoden juhannukseksi on luvattu kaunista ja lämmintä säätä. Hyttysistä huolimatta nautitaan juhannuksesta ja saunasta. Saunanurkalla olevan juhannusruusun ensimmäinen nuppu on jo auennut. Kesän paras tuoksu.
Kanerva Vaakanainen
Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistyksen Ukri ry:n ylämyllyläinen puheenjohtaja