Siirtymä Ylämyllylle
Liperin kunnassa on tapahtunut meneillään olevan valtuustokauden aikana suurempi muutos kuin yksittäiset päätökset kertovat. Kokonaisuus avautuu paikkakunnan uutisvirrassa uiskennellen.
Ylämyllystä on tullut Liperin kunnan keskus, muutenkin kuin asukasmääränsä perusteella. Kaikki rakentaminen keskittyy sinne; kirkonkylä, Viinijärvi ja maaseutu näyttävät jatkossa jäävän oman onnensa nojaan.
Ylämyllyn nopeasta ja vahvasta kehityksestä ei meidän liperiläisten kannata olla sinänsä kateellisia, päinvastoin. Joensuu on jatkossa entistä kiinnostuneempi Liperistä ja erityisesti Ylämyllystä teollisuusalueineen. Mikäli maanhankinta sen suo, kunta kasvaa kaupunkiin kiinni – suunnasta tai toisesta edeten.
Ylämyllylle valmistuu iso ostoskeskus (joensuulaisyrityksen toteuttamana), Ylämyllylle kaavoitetaan uusia tontteja jo pehmeämmällekin maalle, Ylämyllyn liikenneväyliä parannetaan, kerrostaloja rakennetaan ja eritasoliittymää odotetaan. Yritykset, paikkakunnan pankki etunenässä, keskittävät palvelunsa sinne. Toki kasvava taajama ansaitsee tähänastista paremmat palvelut. Ote kunnan tasapuolisesta kehittämisestä ei saisi kuitenkaan irrota.
Samalla on ollut nähtävissä selkeä muutos valtarakenteissa. Erityisesti kouluratkaisussa uudet valtuutetut halusivat näyttää voimansa, ehkä välillä tuoretta valtaansa vallattomastikin käyttäen. Ryhmäpäätöksistä ja tiukasta taloudenpidosta on siirrytty uuteen aikaan.
Kunnan kouluratkaisut ovat kirpaisseet ensin kyläkouluja, sitten Viinijärvi menetti yläasteensa ja nyt kirkonkylällä sijaitseva yläaste siirretään kustannuksista välittämättä Ylämyllylle. Vieläkin törmää vakavaan harmitteluun lukion äkkipikaisesta lopettamisesta.
Oppilaskehityksen kannalta Ylämylly on oikea paikka yläasteelle, mutta hinta on kova ja sillä on vaikutuksensa hyvin moneen pienempään hankkeeseen kunnan sisällä tulevina vuosina. Perustellutkin toiveet jäävät toteutumatta säästövaatimusten keskellä. Jos vielä käy niin, että kustannusarviot ylittyvät miljoonilla, on syytä kysyä, johdettiinko osaa päättäjistä harhaan kestämättömillä laskelmilla.
Muutoksessa ei ole kysymys pelkästään kouluratkaisusta. Sekä kunnan että yritysten panostus Ylämyllylle on ollut poikkeuksellisen vahvaa. Kukahan panisi jonoon kunnan eri taajamiin ja haja-asutusalueelle sijoitetut eurot varuskunnan kunnalle siirtymisestä alkaen. Kirkonkylälle on sijoittunut terveyskeskus ja maaseutu saa nyt hanasta raikasta vettä.
Yhtenä esimerkkinä epätasapainosta on Luovin tiloissa sijaitseva uimahalli, jonka käyttöönotto maksaisi kunnalle noin 100 000 euroa. Monipuolisesti kuntalaisia palveleva liikuntapaikka pitää nyt hakea naapurikunnista, osin sinne kyydityksiä järjestämällä. Kuka tällaista hanketta vastustaa?
Liperi etsii edelleen yhtenäisyyttään. Ja kuntalaiset odottavat tasapuolisuutta tulevilta päätöksiltä.
Tarmo Nenonen
[/groups_member]