Myllyn alueelle moni-ilmeinen keskittymä

Penttilä-salissa esiteltiin viime viikon tiistai-iltana Kirkkolahden osayleiskaavan ja Myllyn alueen asemakaavan luonnosta. Paikalla oli kovin harvalukuinen yleisö, virkamiehiä ja Myllyn alueen Aavakax-yrityksen omistajista Anne Vänskä ja Jukka-Pekka Kärki.

Luonnosta valmistellut FCG:n arkkitehti Julia Virkkala ja Liperin kunnan tekninen johtaja Jouni Pekonen kertoivat, että muutettu osayleiskaava antaa mahdollisuuden monipuoliseen rakentamiseen Kirkkolahden läheisyydessä. Tämä koskee Kirkkolahden ranta-alueita ja esimerkiksi Heinävedentien toiselle puolelle suunniteltua leirintäaluetta.
Myllyn alueen asemakaava taas sallii uutta asuinrakentamista vanhan meijerirakennuksen molemmin puolin. Heinävedentien puolella puhutaan rivitaloista, meijerirakennuksen kohdalla yritys- ja liiketiloista ja palaneen myllyn paikkeilla taas omakotitaloista sekä yhdestä kerrostalosta. Alue on muuttumassa teollisuusalueesta keskustatoimintojen alueeksi, jossa on asuntoja ja edelleen yritystoimintaa.
– Osayleiskaavan muutokset ovat hyvin maltillisia. Kaava-alueen koko on 28 hehtaaria, kun taas Myllyn alueen asemakaava-alueen koko on 2,67 hehtaaria. Siihen eivät sisälly voimalaitoksen ja Sänkytehtaan kiinteistöt. Meijerirakennus on suojeltu ja se säilyy, Virkkala ja Pekonen totesivat.
Purettavien rakennusten listalla ovat vanha puinen konttori, toimistorakennus ja meijerirakennukseen liitetty uudempi varasto sekä rakennus, jossa Myllypuoti toimii tällä hetkellä. Anne Vänskän mukaan meijerin kiinteistö olisi soveltuvin paikka ravintolatiloille.

Vanhaa kunnioittaen

Anne Vänskä, Jouni Pekonen ja Julia Virkkala olivat yhtä mieltä siitä, että kaavaratkaisut eivät sulje pois erilaisten pintamateriaaleiden käyttöä uudisrakennuksissa. Pintamateriaalit voivat vaihdella puusta tiileen. Kerrostalossa voi olla maksimissaan kuusi kerrosta.
– Punatiiltä olisi hyvä viljellä jotenkin, että alueen historia tulisi esille soveltuvin osin. Meijerirakennus on alueella hallitseva rakennus. Lähtökohtana on alueen monipuolisuus ja se, että alueen rakentaminen toisi elinvoimaa ja liikettä kirkonkylälle, Vänskä totesi.
Jouni Pekonen muistutti, että kunta harkitsee voimalaitoksen alueen maapohjan ostoa. Voimalaitos on lähtemässä alueelta pois joka tapauksessa vuoteen 2027 mennessä. Laitokselle on harkittu uutta paikkaa terveyskeskuksen ja paloaseman läheltä. Savupiippu on jäämässä paikalle maamerkiksi.
Paikalla oli myös Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen. Hän totesi, että heillä ei ole tässä vaiheessa kerrottavaa kaava-alueen ulkopuolelle jääneiden maiden ja rakennusten tilanteesta Myllyn alueella.
Tilaisuutta seuraamassa olleelle Keijo Räsäselle Kirkkolahden ja Myllyn alueen suunnitelmat kelpasivat, mutta hän oli huolissaan Kirkkolahden sameasta vedestä ja valuma-alueen pumppaamosta. Veden laatua pitäisi ehdottomasti saada parannettua. Jouni Pekosen mukaan tilanteeseen etsitään ratkaisua.

Myllyalueesta julkaistiin havainnekuvia