Katso video: Odottamaton näky liperiläisen Kari Heiskasen pihalla

Liperiläisen Kari Heiskasen Leppälahdella sijaitsevaan pihapiiriin ilmestyi peloton viirupöllö viime viikon maanantaina. Pöllö kalusi Heiskasen pihalla vanhaa koiran kuljettamaa luuta.

Pöllö päivysti ensimmäisen päivän yöhön saakka luun päällä.

– Aloimme ruokkimaan pöllö pienellä määrällä jauhelihaa, kun huomasimme, että pöllö yrittää kaluta vanhaa, jo syötyä luuta. Ruokkimisen seurauksena pöllö selvästi voimistui seuraavina päivinä, koska se lensi valoisan ajaksi metsään. Pöllö kuitenkin palasi yöksi luun luokse, Heiskanen kertasi tapahtumia.

Viirupöllö viihtyi Heiskasen pihalla neljä päivää. Tämän jälkeen sitä ei enää näkynyt.

– Ruokimme pöllöä nämä neljä päivää. Nähtävästi se sai jauhelihasta sen verran voimia, että kykeni jatkamaan matkaansa, Heiskanen arvelee.

Pöllön ilmaantuminen pihapiiriin kertoo yleensä vakavasta nälkiintymisestä. Mennyt talvi oli pöllöille vaikea koko Pohjois-Karjalassa. Varsinkin isojen pöllöjen, kuten viiru- ja lapinpöllöjen, ahdinko johtuu huonosta myyräkannasta. Lisäksi myös paksu lumipeite hankaloittaa pöllöjen ravinnonhankintaa merkittävästi.

Pohjois-Karjalan lintutieteelliseen yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lehtoranta kertoo, että heille on tullut talven mittaan useita havaintoja nälkiintyneistä pöllöistä.

– Nälkä on ajanut pöllöjä tänä vuonna poikkeuksellisen paljon talojen pihoihin, Lehtoranta kertoo.

Edennyt kevät on helpottanut pöllöjen saalistamista, mutta se ei tuo Lehtorannan mukaan välttämättä helpotusta.

– Jos, ja kun myyräkanta on heikko, niin esimerkiksi viiru- ja lapinpöllöjen nälkäkausi jatkuu edelleen. Huuhkajalla menee paremmin, koska jäniksiä riittää hyvin.

Myyräkannan vaihtelu ja pöllöjen nälkävuodet kuuluvat luonnon normaaliin kiertokulkuun.

– Yhdellä nälkävuodella ei ole vielä vaikutusta pöllöjen kantoihin. Heikommat yksiköt jättävät vain sinä vuonna pesimättä, mutta tilanne voi korjaantua heti seuraavana vuonna.

Pöllöt reagoivat nälkävuoteen kahdella eri tavalla. Muun muassa viirupöllö tunnetaan paikallisena lintuna, eli se pyrkii selviytymään alueella, mihin on päättänyt jäädä. Rengastustietojen perusteella lapinpöllö vaeltaa ja etsii ravinnonsaannin kannalta paremman paikan nälkävuoden aikana.

Asumusten pihoihin ilmaantuneet pöllöt edustavat vain murto-osaa nälkää näkevistä pöllöistä.

– Suurin osa on meidän silmiltä piilossa metsissä. Vain pieni osa ajautuu ruokinnoille ja talojen pihapiireihin.

Lehtorannan mukaan suurin huoli on tällä hetkellä helmipöllöstä, jonka kanta on heikentynyt paljon koko maassa. Helmipöllön tämän vuotinen kevätsoidin on ollut miltei olematon.

– Helmipöllölle on tapahtumassa tällä hetkellä jotain todella huonoa. Havainnot ovat vähentyneet viime vuosina radikaalisti.

Yksi syyttävä sormi osoittaa Lehtorannan mukaan metsien pirstoutumiseen.

– Lisäksi metsät ovat niin nuoria, että niistä ei löydy helmipöllölle luontaista pesäkoloa.

Nuoret ja pirstaleiset metsät eivät kuitenkaan selitä Lehtorannan mukaan täysin helmipöllön huonoa tilannetta.

– Jotain muutakin huonoa on menossa. Alan harrastajat ja ammattilaiset yrittävät selvittää, mitä on tapahtunut ja tapahtumassa, Lehtoranta kertoo.