Maku- ja saunamaistiaisia – Sari Kaasinen kehottaa nauttimaan maan antimista

Rääkkyläläiseen ruokaperinteeseen kuuluvat maalaispitäjälle ominaisesti oman maan antimet. Oman ryytimaan ja ruoka-aineksia tulvivien metsien saaliita valmistettiin ja valmistetaan edelleenkin monissa tuvissa leivinuunissa, joka antoi pirtin lämmittämisen jälkeen vielä lämpöä patojen ja paistien tekemiseen.

– Minun lapsuudessani leivinuunissa tehtiin paljon patoja, paisteja ja laatikoita sekä leipää ja piirakoita, muistelee Sari Kaasinen.

Kaasinen on mukana paikallisessa Syyään ja saunotaan -hankkeessa, jossa kartoitetaan ja kerätään rääkkyläläisiä makuja sekä pyritään tuomaan saunakulttuuria myös matkalaisten ulottuville. Hän on lisäksi Saimaan alueen gastronomiahankkeessa, European Region of Gastronomy, hankejohtajana.

Omasta maasta oikeaa lähiruokaa

Aineksia patoihin ja paisteihin nostettiin omalta kasvimaalta sekä käytiin hakemassa lähimetsästä.

– Sipuli on luonnollisesti ollut merkittävä aines rääkkyläläisissä pöydissä, sipulikeitto ja sipulipiirakka. Täällä on lisäksi hyvät riistamaat ja kalavedet sekä tietysti marja- ja sienimaastot.

– Ruokaan liittyvät traditiot kietoutuvat juuri näihin oman maan antimiin, Kaasinen painottaa.

Kaasinen toteaa, että joka tuvasta löytyi maailman paras emäntä, joka loihti herkkuja pöytään.

– Yksi parhaimpia ruokia on perunavelli. Muistan vieläkin lapsuuden vellien maut, silloin ei lajikkeella ollut niin suurta väliä, käytettiin sitä, mitä maassa oli.

– Maito otettiin suoraan lehmän tissistä eikä voin kanssa säästelty.

Kaasinen opastaa höystämään perunavelliä sienisalaatilla.

– Esimerkiksi haaparouskusta tehtyä. Myös Alma-mummin reseptin mukainen sienipaisti on erinomaista, kun siihen laittaa sipulia ja helkutisti voita ja sipaisee leivän päälle, niin ai että, Kaasinen maiskuttelee.

Juomana vellipöydässä on luonnollisesti marjamehu.

– Puolukka- tai herukkamehua ja jälkiruuaksi sitten marjakiisseliä. Oman puutarhan tai lähimetsän marjoista tehtyä.

Kaasisen on havainnut ERG:n hankkeen kautta, että marjaisat mehut ovat kiinnostaneet suuresti myös Suomen ulkopuolella, jossa mehua puristellaan yleensä hedelmistä.

Yrttijuomasta vastapaino löylyille

Saunoja löytyy lähes joka talosta. Joillakin saattaa olla useampikin löylyhuone. Osa tahtoo kiskoa kovempia löylyjä, eikä sauna ole lämmin ennen kuin satanen on rikki, osa puolestaan pitää miedommista ja kosteimmista lämmöistä.

– Minä pidän sellaisista hikisimmistä ja miedoimmista löylyistä. Meillä lämmitetään saunaa ovet raollaan, niin nahka ei kärvenny ja seinät eivät ole kuumia.

Oikeita löylynheitto- ja lämmitystapoja on varmasti yhtä monta kuin on saunojaakin.

Kaasinen kertoo, että Syyään ja saunotaan -hankkeen yksi tavoitteista olisi saada paikkakunnalle saunoja matkailijoiden käyttöön.

– Saunoja on täälläkin paljon, mutta ne ovat yksityisiä. Toinen asia, joka on työn alla, on saunaruokailun kehittäminen, että mikä olisi hyvä saunaruoka. Saunasta ja sen yhteydessä tarjottavasta ruuasta saisi hyvä tuotepaketin.

Pitkät saunatuokiot voivat helposti kuivattaa kokeneemmankin kylpijän, joten nesteytykseen kannattaa kiinnittää huomiota.

– Juomavaihtoehtona voisi olla joku yrttipohjainen juoma.

Saunomisen perinteet ovat syvällä suomalaisten juurissa. Jotkut saunovat vihdan kanssa, jotkut vastan.

– Varsinkin juhannussaunassa on oltava vasta. Sauna on sellainen pyhä paikka. Lapsena meille opetettiin, että siellä ei saa kiljua eikä riehua vaan kuunnella saunan ääntä.

•