Lavasteilla näyttämö herää eloon
Kesäteatterin lavasteet ovat merkittävä osa esitystä, mutta toisaalta ne eivät saa viedä liikaa lavatilaa. Ristin kesäteatterilla lavasteiden suunnittelu aloitettiin käsikirjoituksen pohjalta keväällä tämän kesän esitystä varten.
Marita Kärkkäisen kirjoittama Hepsankeikka ja hunsvotti -näytelmä sijoittuu nykyaikaan, joten lavasteiden hankintaa varten ei tarvinnut kaivella antiikkikauppoja.
– Tarkastimme ensiksi omat varastot. Lavastusta varten hankitaan kalusteita kirpputoreilta ja kierrätyksestä. Puutavarat ja levyt hankimme yleensä kaupasta, kertoo näytelmän ohjaava Heidi Mutanen.
Näyttämön lavasteasua suunniteltaessa on otettava huomioon sekä fyysinen ympäristö että näytelmätekstin sisältö.
– Lavastusta määrittävät tilaratkaisut, roolihenkilöt ja tapahtumapaikat. Lavaste voi korostaa esimerkiksi jotain päähenkilön ominaisuutta.
Mutanen korostaa, että visuaaliseen kokonaisuuteen vaikuttavat lavastuksen lisäksi muun muassa ohjaajan näkemys, puvustus ja maskeeraus.
– Meillä ohjaaja pohtii työryhmän kanssa eri vaihtoehtoja, koska meillä ei ole erillistä lavastajaa.
Ristin kesäteatteria remontoitiin viime vuonna laajasti. Kuukauden kestäneissä korjaustöissä uusittiin muun muassa seinärakenteet ja katto.
– Tänä vuonna päästään lavastustöissä aika helpolla, koska viime vuonna oli suurempi remontti. Hepsankeikka ja hunsvotti -näytelmän lavasteiden tekoon meni kokonaisuudessaan muutama päivä.
Kovaa säätä ja kierrätystä
Näytelmien aiheiden vaihtuessa osa lavasteista voi jäädä niin sanotusti turhiksi. Mutanen kertoo, että heillä on käytössään merikontti, johon suurimmat lavasteet varastoidaan myöhempää käyttöä varten.
– Meillä on varastoitu muutamia elementtiseiniä ja porrasrakenteita. Pienimpiä lavasteita, tarpeistoa ja puvustusta säilytetään kylä- ja teatteritalolla.
– Osa kierrätetään eteenpäin, lainatut palautetaan. Osa lavasteista päätyy polttopuuksikin.
Ulkonäyttämöt joutuvat monenlaisten olosuhteiden armoille, joten lavasteetkin vaativat aina erityishuomiota, Mutanen jatkaa.
– Lavasteiden pitää kestää ainakin jonkin verran aurinkoa, tuulta ja kosteutta. Välillä joudumme käyttämään erilaisia luovia ratkaisuja, esimerkiksi tapettina voidaan käyttää kernipöytäliinaa, mainitsee Mutanen.