Salpapolku on matka sotahistoriaan

– Näitä ei tarvinnut käyttää jatkosodassa – onneksi, tuumaa Toivo Hirvonen Salpapolun juoksuhaudassa.

Salpalinja on eurooppalaisittainkin merkittävä linnoitus, joka tehtiin itärajan turvaksi välirauhan aikaan vuosina 1940–41. Pieni osa Virolahdelta Sallaan kulkevasta Salpalinjasta on säilynyt Oravisalossa Hämeenselän rantamaisemissa.

– Parhaiten oli säilynyt panssariseinä, juoksuhautoja ja korsun pohja. Panssariestekivet oli tuotu paikalleen, mutta ei ollut pystytetty, Toivo Hirvonen kertoo.

Toivo Hirvonen kunnosti 2000-luvun alussa juoksuhautoja ja ampumapesäkkeitä ja rakensi korsun 2001, korsusaunan vuonna 1996 sekä laavun 2016.

– Korsu on rakennettu puolustusvoimien piirustusten mukaan. Ainoa ero on tuo takka, normaalisti korsussa oli kamina.

Ajatus Salpalinjan osien kunnostuksesta ja Salpapolusta syntyi yhdessä Pekka Pitkosen kanssa. Salpapolku yhdisti kaksi matkailuyritystä Topin Tuvat ja Kuukkelin.

– Meiltä sai saunan ja majoituksen ja Kuukkelista ruokapalvelut, Hirvos-Topi kertoo.

Koronavuodet ovat olleet Salpapolun kannalta menestys. Koronakesinä väkeä on riittänyt melkein tungokseen asti. Vieraskirjassa on terveisiä myös venäläisiltä vierailta.

Tuleva kesä on vielä arvoitus, joitakin ryhmävarauksia on jo Salpapolulle tullut.

– Sotien veteraanit alkavat olla jo edesmenneitä tai hyvin huonossa kunnossa, mutta nyt heidän jälkeläisensä ja varsinkin evakkojen lapset ovat kiinnostuneita sotahistoriasta.

• 

•