Työttömyysturvaa maksettiin viime vuonna 4 miljardia euroa – eniten etuuksien saajia pohjoiskarjalaisessa kunnassa

Työttömyyskassat ja Kela maksoivat vuonna 2024 työttömyysturvaa yhteensä 4 miljardia euroa. Työttömyyskassojen eli ansioturvan osuus tästä oli noin 2,1 miljardia euroa ja Kelan eli perusturvan osuus noin 1,9 miljardia euroa.

Työttömyysturvamenot kasvoivat viisi prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Ansioturvassa menojen kasvu oli 10,6 prosenttia, kun taas perusturvassa menot vähenivät prosentin. Korvattujen päivien määrä lisääntyi ansioturvassa 7,5 prosenttia ja perusturvassa 4,5 prosenttia.

Vuoden 2024 lopussa työttömyysetuuksien saajia oli yhteensä 334 068 henkilöä, mikä oli 9,9 prosenttia Suomen 17–64-vuotiaasta väestöstä. Määrä oli 6 305 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Työttömyysetuuksien saajien osuus vaihteli merkittävästi kunnittain. Yleisintä etuuksien saaminen oli Itä-Suomessa. Juuassa 18,1 prosenttia väestöstä sai työttömyysetuuksia, kun taas Luodossa osuus oli vain 2,5 prosenttia. Liperissä työttömyysetuuksia sai viime vuoden lopussa 11,9 prosenttia työikäisestä väestöstä, Rääkkylässä 14,6 prosenttia.

Viime vuoden aikana työttömyysturvaan tuli useita lakimuutoksia. Esimerkiksi työttömyysturvan 300 euron kuukausittainen suojaosa sekä työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja liikkuvuusavustuksen lapsikorotukset poistuivat.

– Vuoden 2024 aikana sekä ansioturvan että perusturvan saajia oli enemmän kuin edellisenä vuonna, toteaa Kelan erikoistutkija Laura Peutere.

– Vain ansioturvan menot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas perusturvan vähenivät. Työttömyysturvan leikkaukset voivat näkyä luvuissa monin eri tavoin. Perusturvan määrä on ansioturvaa pienempi, joten esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotuksen poistot voivat näkyä perusturvan etuusmenoissa selkeämmin kuin ansioturvassa.

[/groups_member]

Jaa:

Facebook