Lauri Koponen tekee klapeja omasta metsästä

Suvisrannantiellä Ahonkylässä omasta metsästä klapeja tekevä ja myös maatilaa pyörittävä  Lauri Koponen ei ole vielä iällä pilattu. Nuorella yrittäjällä on ikää 23 vuotta. Klapeja hän on tehnyt jo vuosikausia. Sukupolvenvaihdos on tämän vuoden peruja.

– Tämä ei ole vanha sukutila, vaan ukkini ostama paikka. Isäni Kosti Koponen on taas laajentanut tätä. Ainoana lapsena olen ollut mukana toiminnassa pikkupojasta lähtien. Maatilan jatkaminen oli vaihtoehto, vaikka kävin ensin Valtimon metsäkonekoulun. Työskentelin alalla ja meillä oli välillä oma motokin, Koponen taustoittaa.

Mototöiden aikana Koposelle valkeni paremmin maatilan töiden jatkaminen ja se, että kun alussa mielenkiinto kohdistui polttopuiden tekoon – niin raaka-ainetta eli puuta oli saatavissa riittävästi omasta metsästä.

– Omasta metsästä saatava ja meillä sahattava sekä kuivattava klapi on kestävää kehitystä. Olin tehnyt klapeja parin kaverin kanssa jo nuorempana, mutta asia selkeytyi moto-opintojen ja intin jälkeen kolme-neljä vuotta sitten.

Lauri Koponen jatkaa, että häntä on kiinnostanut nuoresta pitäen nimenomaan metsänhoito, johon on luontevasti liittynyt eri-ikäisten metsien hoito ja klapien valmistaminen.

– Näin tässä klapien tekemisessä markkinaraon täälläpäin ja samalla se tukee ja on osa maatilan toimintaa. Näin saan lisää ympärivuotista toimintaa. Periaatteessa polttopuut kaadetaan keväällä, kuivatetaan kesällä ja myydään syksyllä. Olen laskenut, että klapien myynti voisi muodostaa tilan liikevaihdosta neljänneksen tai kolmanneksen, Lauri Koponen selvittää.

Kuivuri-investointi toteutumassa parhaillaan

Lauri Koposen Peltokuuselan tilan päätuotantosuunta on kasvinviljely, mutta hänellä on parhaillaan menossa noin sadantuhannen euron kehittämishanke klapien teossa. Koponen on saanut hankkeeseen vajaan kolmasosan investointituen.

– Kävin viime talvena tutkimassa parissa paikassa kuivuriratkaisua. Päädyin kylmäilmakuivuriin, jossa ilmaa kierrätetään koneellisesti tarpeen mukaan. Ilmaa ei kuitenkaan lämmitetä, se on taloudellisempaa. Puiden kosteutta seurataan koko ajan.

Koposen mukaan ratkaisulla voidaan vaikuttaa tuotantokustannuksiin, kilpailukykyyn klapimarkkinoilla ja lopputuotteen hintaan. Uusien tuotantotilojen pitäisi olla valmiina vuodenvaihteessa.

– Kapasiteettia on noin 700-800 heittokuutiota. Tähän asti on tullut tehtyä noin 300 heittokuutiota vuosittain. Kysyntä on tällä hetkellä tosi kovaa. Kaikki on varattu jo syyskuussa. 

Nuori klapiyrittäjä toimittaa lähes kaikki klapit itse suoraan asiakkaille peräkärrin avulla. Yhteen kuormaan mahtuu kuusi heittokuutiota. Periaatteena on, että asiakkaille voidaan toimittaa polttopuut sovitusti useammassakin erässä varausten mukaan.

– Aivan yksin en pysty kaikkia töitä tekemään. Isäni on autellut ja minulla on tuttuja koneyrittäjiä, joilta olen ostanut palveluita, Lauri Koponen selventää.