Ahonkylässä tehtailtiin tervaa ja linnunpönttöjä

Ahonkylän kyläyhdistys järjesti syyskuisena lauantaina leppoisan kylätapahtuman, jossa tehtailtiin tervaa ja linnunpönttöjä Ismo Variksen ja Kaisa Rummukaisen tiluksilla. Pihapiirin tuntumassa on vanha tilan tervahauta, jossa tervaa on tehty jo satakunta vuotta.

– Tervaa tuli tällä kertaa seitsemäntoista litraa. Se on hyvä määrä. Tervapilkkeet olivat hyvälaatuisia. Edellisestä kyläyhdistyksen järjestämästä tapahtumasta on vuosia, mutta olen tehnyt tervaa joka vuosi itselle ja myyntiin, Ismo Varis kertoi.

Varis jatkoi, että ylimääräiset tervat menevät käytännössä veneiden tervaajille. Kylätapahtumassa tervaa lähti outokumpulaisella ostajalle kolme litraa.

– Nyt jääneet tervat menevät kaupaksi ensi keväänä veneiden tervaajille. Myyn tervaa 2–5 litran astioissa. Jatkan tervan tekoa ensi vuoden puolella. Silloin varatut tervaspuut ovat kuivahtaneet tarpeeksi, Varis selvitti.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Peura ja sihteeri Rummukainen kertoivat, että kyläyhdistyksen toiminta on taas aktivoitunut pakollisen koronatauon jälkeen.

– Elossa on oltu, mutta toimintaa on ollut vähemmän. Kyläyhdistys on rekisteröity yhdistys nykyään. Meillä oli kodalla joulukahvit, jossa oli mukavasti 25 henkilöä paikalla, Peura ja Rummukainen totesivat.

Pikkulinnuille ja tuulihaukoille

Vastaava tilaisuutta suunnitellaan taas tulevaksi jouluksi. Paikkana voisi olla metsästysseuran kota. 

Peura ja Rummukainen olivat mielissään siitä, että kylälle on saatu myös paluumuuttajia. 

Edellisen kerran tervaa keitettiin ja päreitä höylättiin nelisen vuotta sitten. Tällä kertaa makkaranpaiston ja kahvittelun lisäksi kyläläiset saivat tehdä linnunpönttöjä.

Titta Pehkonen ja tytär Inka Lihavainen olivat ensimmäisten joukossa tekemässä linnunpönttöjä.

– Eiköhän nämä ole Variksen Ismon varaamia lautoja. Tekijät saavat pöntön mukaansa ihan ilman korvausta, Pehkonen tuumasi.

– Jos tässä yhden pöntön naulaisi kasaan. Tämä on tarkoitettu pikkulinnuille, 10-vuotias Inka Lihavainen kertoi.

Pönttötarpeita oli varattu myös hieman erikoisemmalle linnulle. Tuulihaukka pesii mielellään avoimessa lautapesässä rakennusten päädyissä. Niitä on kylällä pesinyt aiemminkin. Ne eivät pikkulintuja hätyyttele, koska maastossa ja pelloilla riittää jyrsijöitä saaliiksi.

•