Liperi on edelleen perunapitäjä

Vaikka paikallisten perunatilojen lukumäärä ja viljelypinta-ala ovatkin parissa vuosikymmenessä vähentyneet roimasti, on Liperi edelleen maakunnan perunapitäjä. Pohjois-Karjalan kuluvan vuoden 126 perunahehtaarista liperiläistiloille kuuluu lähes 83 hehtaaria.

Viljojen, nurmen sekä valkuais- ja öljykasvien ohella leipäpitäjän pelloilla kasvaa myös mausteena tunnettua kuminaa, 64 hehtaarilla.

Muista niin sanotuista ruokakasveista seuraavaksi suurimman palan haukkaavat marjat; vaikkakin määrät ovat vaatimattomia. Mustaherukkaa kasvaa Liperissä tänä vuonna 25 hehtaarilla (Pohjois-Karjassa 524 hehtaaria) ja saskatoonia 10 hehtaarilla (13 ha). Pensasmustikkaa kasvaa lähes kaksi kertaa suuremmalla alalla (4,25 ha) kuin mansikkaa (2,21 ha). Maakunnan pensasmustikasta suurin osa kasvaakin Liperissä.

Samassa tilastossa on mukana myös luomutilat, jotka vähenivät tälle satokaudelle Pikkunupun lopettamisen myötä. Esimerkiksi juureksista porkkana ja lanttu loistavat nyt poissaolollaan.

Puromäen puutarhan monipuolinen kasvivalikoima näkyy pieninä puroina. Suuremmista määristä mainittakoon parsakaali, jonka maakunnan viljelypinta-ala 5,79 hehtaaria sijoittuu kokonaan Liperiin. 

– Maakunnassa on vihannespuolella alijäämää. Sitä parantamaan on alkamassa avomaan vihannesten kehittämishanke, maaseutujohtaja Pertti Iivanainen kertoo.

Hakulisen perunatilalla nostetaan jo varhaisperunaa