Metsäteiden huono kunto voi vaikeuttaa puuhuoltoa

Tien perusparannus tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, kun kuivatus ei enää toimi.

Metsäkeskus järjesti liperiläisille ja rääkkyläisille Metsä- ja yksityistie -webinaarin, jossa ohjeistettiin yksityisteiden perusparannukseen, kunnossapitoon sekä tukipalveluihin liittyen. Webinaari oli osa Yksityistiet kuntoon Pohjois-Karjalassa – TIEKU-hanketta, jonka tavoitteena on yksityistiestön parantaminen maakunnassamme.

Metsäkeskuksen johtava asiantuntija Mika Nousiainen muistutti tilaisuudessa, että yksityisteiden perusparannustyömäärät ovat voimakkaassa laskussa, mikä voi johtaa ennen pitkään puuhuollon vaikeutumiseen.

– Esimerkiksi Metsäkeskuksen yksityisille maanomistajille myönnettävää kemera-rahoitusta jää vuosittain käyttämättä. Kyseisellä rahoituksella voidaan tukea muun muassa yksityisten metsäautoteiden peruskorjauksia, Nousiainen opasti.

Yksityisteiden huonokuntoisuuteen on monia syitä.

– Vanhat tiet eivät välttämättä kestä lisääntyneitä liikennemääriä. Lisäksi tiekuntien hoitoaktiivisuus vaihtelee suuresti, ja monissa paikoin teiden kunnossapitoa ja hoitoa on laiminlyöty. Myös tienrakentamiseen erikoistuneita urakoitsijoita on vähän, Nousiainen listasi.

Liperiläisen Maansiirto Karvisen toimitusjohtaja Harri Karvinen on myös huomannut urakoitsijoiden vähyyden.

– Yhtenä syynä voi olla työmaiden syrjäisyys, joka aiheuttaa monille urakoitsijoille ongelmia. Sen takia kilpailu on paikka pakoin vähäistä, Karvinen arvioi.

Liperin kunnan tietuet työn alla

Metsäkeskuksen projektipäällikkö ja TIEKU-hankkeen vetäjä Liisa Laukkanen välitti webinaariin osallistuneille Liperin kunnan teknisen johtajan Jouni Pekosen terveiset, että Liperin kunnan myöntämät yksityisteiden tuet ovat vielä valmistelun alla ja odottavat kunnanvaltuuston päätöksiä.

Metsäkeskuksen tilastojen mukaan Liperissä on 370 tiekuntaa. Maisonvaarantien tiehoitokunnan puheenjohtaja Erkki Nupposelle ei webinaarissa tullut esille uusia asioita.

– Teemme vuosittain perusylläpitotöitä tasoituksilla ja sepelinajolla. Muutama vuosikymmen sitten teimme peruskunnostuksen sen verran hyvin, että suurempiin kunnostuksiin ei ole vielä ollut tarvetta. Ojitus on ehkä sellainen, mikä pitäisi kohta puoliin tehdä. Toistaiseksi olemme selvinneet ilman tukia, Nupponen totesi.

Jaa:

Facebook