Avustusten pisteytystaulukosta vilkas keskustelu

Ylämyllyn koululla Patteriston yksikössä järjestetty järjestöfoorumi kokosi yhteen paikalliset toimijat, järjestöt ja yhdistykset. Illan ykkösaiheeksi nousi Liperin kunnan avustussäännön uusiminen. Jo jonkin aikaa tekeillä olleeseen uusimiseen otettiin työryhmissä ja yleiskeskustelussa vilkkaasti kantaa.

Vapaa-aikapäällikkö Pasi Majoinen totesi keskustelun jälkeen, että säännöt pyritään saamaan paperille vuoden loppuun mennessä, jos mahdollista.

­– Sääntöjen laatiminen on vaikeaa. Kaikkia tyydyttävää sääntöä ei varmaan saada aikaan. Liikuntapuolella pisteytys on ollut jo pitkään käytössä. Vastaavaa tehdään nyt myös nuoriso- ja kulttuuripuolelle. Perustasopisteytyksen lisäksi käytetään myös harkintaa, Majoinen tuumasi.

Tilaisuudessa esittäytynyt tilapäinen kulttuurityöntekijä Tero Sarkkinen kysyi vielä keskustelun lopuksi kättennostolla kantaa järjestöjen välisen yhteistyön kirjaamiseen pisteytykseen. Tätä oli kannatettu jo keskustelun aikana. Yli puolet paikalla olleista kannatti yhteistyöperusteen lisäämistä sääntöihin.

Liikunta- , nuoriso- ja kulttuuritekijöitä yhteen koonneissa työryhmissä nousi esille muun muassa ikäihmisten asema. Heille erilaista toimintaa järjestävien tahojen huomioimista avustusten yhteydessä voisi parantaa. Heidän huomioimisestaan oli huolissaan Marketta Kuikka.

­– Mikä on määrän ja laadun suhde? Miten laadukas ja hyvin tehty työ pienissä ryhmissä huomioidaan? Pisteytyslistalta ei myöskään löydy yhteistyötä, Jaana Tarkkonen muistutti.

Jaakko Hirvonen puolestaan muistutti, että seuroissa on pelaajien ja valmentajien lisäksi paljon muitakin toimihenkilöitä. Hänen mielestään avustusten yhteydessä kannattaa seurata myös todellista jäsenmäärää. Se selviää vaikka jäsenmaksutuotoista.

Työryhmätäydennys ja työllistäminen

Tuula Leskisen muistutti lajeista, joissa seurat eivät voi millään kilpailla osanottajien määrässä joukkueurheilulajeihin verrattuna. Järjestötyöryhmässä mukana oleva Jutta Kurki totesi, että laskentatavassa tämä otetaan huomioon.

Ryhmän järjestöedustajiin valittiin foorumissa uutena  jäsenenä Raija Albert. Muita jäseniä ovat olleet Antti Pietarinen, Janne Kivelä ja Pentti Kuokkanen.

Työryhmät kirjasivat tärkeimpiä huomioita paperille. Pasi Majoinen totesi, että hän ja Sarkkinen ottavat muistiinpanot vielä huomioon lopullisen valmistelun yhteydessä.

Harrastamisen Liperin mallista kertoi harrastekoordinaattori Anni Kärjä. Maksuttomat harrastuskerhot ovat vetäneet hyvin nuoria. Kerhoja pidetään koulun jälkeen. Oppilaista neljännes on toiminnassa mukana. Majoisen ja Kärjän mukaan määrärahat eivät riitä kerhojen ja koulukyytien yhteensovittamiseen.

– Kerhot käynnistyvät ensi vuoden alussa uudestaan. Silloin koululaiset voivat vaihtaa eri kerhoon ja mukaan otetaan uusia osallistujia. Liperin mallista on tarkoitus tehdä pysyvä, Majoinen selvitti.

Mirja Kotivaara Liperin työllisyyspalveluista kertoi järjestötyöllistämisen mallista. Liperissä järjestöt työllistävät suhteellisen vähän pitkäaikaistyöttömiä. Maakunnan kunnissa on erilaisia malleja kuntakohtaiseen tukeen. Järjestöt saavat työllistämiseen sadan prosentin tuen.