“Outoa, mutta näin kuuluu tehdä”
Helmi ja Esko Varis ovat yli 70-vuotiaita ja asuvat kahdestaan Viinijärvellä. He sisäistivät koronauhkan tuoman kotikaranteenin tärkeyden jo varhain. Ensin kauppa-asiat hoiti kauempana asuva vävy, nyt ostoksia hoidetaan kolmatta viikkoa kunnan vapaaehtoisten voimalla.
– Tuntuihan se avun pyytäminen oudolta. Ymmärsin kuitenkin, että näin kuuluu tehdä. Minulla oli sisua soittaa kuntaan, Helmi Varis linjaa.
Hän kertoo hoputtaneensa sukulaisiaankin kiertämään ostoskeskukset kaukaa.
– Meidän halutaan pysyvän kotona, jotta toiset voi hoitaa nyt asioita. Tämä on meidän kaikkien hyväksi. Jokaista sairaalapaikkaa ei ole varattu meille vanhuksille.
Ostoslistasta valokuva
Normaalisti Helmi Varis kirjoittaisi itselleen ostoslistan ja polkaisisi pyörällä kauppaan. Nyt lista syntyy toisen luettavaksi. Varis nappaa siitä valokuvan ja lähettää sen häntä auttavalle Eveliina Eroselle.
– Mietin tavallisestikin listaan tavarat siinä järjestyksessä kuin itse kulkisin kaupassa. Jouduttaahan oikea järjestys ehkä auttajaakin, Varis arvelee.
Jos joku tuote on loppu, saa vapaaehtoinen itse soveltaa tai jättää tuotteen ostamatta. Eveliina Eronen rimpauttaa kuitenkin mieluummin hyllyjen välistä Varikselle.
– Jos hän olisi tekemässä jotain pääsiäisruokaa, niin voi mennä koko ruoka uusiksi jonkun asian puuttumisen takia. Tänään sitruunat oli esimerkiksi loppuneet, Eronen kertoo.
Varikselle luottamus on ollut itsestäänselvä juttu.
– Tuntuu vain hyvältä, kun saa apua.
Ostokset Eronen tuo rappujen tuntumaan ja vetäytyy sitten muutaman askeleen taaksepäin.Varis astuu ovesta, ja kaksikko vaihtaa kuulumiset lyhyesti.
– Pidämme aina väliä toisiimme. Ensimmäisellä kerralla pyyhin ostoskassin kahvatkin, mutta nyt en enää ole sitä tehnyt. Voisitkos Eveliina viedä nämä paketit postiin? Olen jo maksanut kaikki postimaksut, Varis ojentaa vuorostaan kassin Erosen suuntaan.
Hän muistaa hyväntekijäänsä pääsiäiskukalla.
– Minun oma äiti asuu kaukana, ja häntä auttavat siellä toiset. Minä saan täällä hyvää mieltä auttamalla muiden äitejä ja mummeja, Eronen taustoittaa päätöstään ilmoittautua vapaaehtoiseksi.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Palveluita verkosta
Variksen pariskunnalta löytyy itäsuomalaisia perinteisiä vitsauksia sydän- ja verisuonitaudeista diabetekseen.
– Käsiä me pesemme miehen kanssa ihan koko ajan, kun ymmärrämme infektion vaarallisuuden.
Viinijärveläisrouva ei ole viikkokausiin asioinut itse missään kivijalkakaupassa. Verkosta hän sen sijaan tilailee sujuvasti asioita.
– Esimerkiksi lapsenlapsille olen tilannut leluja.
Muutenkin sähköisten palvelujen hyödyntäminen on sujuvaa, sillä esimerkiksi uutisia seurataan kännykästä erilaisten ilmoitusten avulla.
– Enää ei ihan joka ikistä koronauutista katsota, jotta mieli huilaa. Mutta suoraan sanottuna aika paljon uutisten lukemiseen menee päivittäin aikaa.
Ulkoillessaan Varis on vaihtanut kuulumisia kadun yli toisten ikäihmisten kanssa. Hän on hieman huolissaan ulkona liikkuvien vanhusten vähyydestä ja kuulemistaan viesteistä.
– Yksin asuvien luona ei välttämättä käy kukaan, eikä kaikilla ole omaisia soittelemassa, hän miettii.
Jutta Kurki
Liperissä auttajia enemmän kuin hyvin
Liperissä yli 70-vuotiaille kotikaranteenissa aikaansa viettäville ikäihmisille on riittänyt enemmän kuin hyvin auttajia. Monien eri tahojen tarjoamien kuljetuspalvelujen vuoksi kunnan vapaaehtoisten listoilla on suunnilleen yhtä monta autettavaa kuin auttajaakin.
– Paristakymmenestä vapaaehtoisesta 11 on jo päässyt tositoimiin, Heikki Soininen kunnan palvelupisteeltä kertoo.
Kunnan kautta asiointiapua kauppa- tai apteekkiostoksiin on saanut erityisesti monet kauempana kylillä asuvat. Soininen kertoo apua viedyn niin Kaatamoon kuin Tutjuunkin. Autettavalle yritetään löytää asiointituki mahdollisimman läheltä.
– Osa vapaehtoisista on suostuvaisia viemään kauemmaksikin, joten heidän avullaan on paikattu sellaisia alueita, joilla ei asu auttajia.
Vapaaehtoiset tekevät työtä palkatta ilman matkakorvauksia. Kunnasta he saavat esimerkiksi kertakäyttöhanskoja. Rinkiin talkoolaisia on ilmoittautunut muun muassa kyläyhdistysten, reserviläisten ja leijonien kautta.
Ikäihmisille apu on maksutonta. Heille riittää soittaa kunnan palvelunumeroon, ja avun pyörät lähtevät rullaamaan. Soininen antaa jollekin vapaaehtoisista tehtäväksi ottaa avuntarvitsijaan yhteyttä.
Mikäli vanhuksella ei ole vielä tiliä kaupassa, Soininen sopii kaupan kanssa poikkeustilanteen laskutuksesta.
Jotta naapuria, sukulaista tai tuttavaa tulisi tuettua turvallisesti, on Kansalaisareenan verkkosivuille koottu ohjeet asiointiauttajille.
Rääkkylässä kunnan työntekijät auttavat yli 70-vuotiaita kauppa-asioiden hoidossa.